Kellojärven ranta-alueet ja saaret

Koodi:

FI 1200 257

Kunta

Kuhmo

Pinta-ala:

1395 ha

Aluetyyppi:

SCI

Alueen kuvaus:

Kellojärvi on vesiluonnoltaan karu, suurehko järvi, jonka alueella on ultraemäksinen serpentiniittikallioperä. Kasveille mahdollisesti haitallisten raskasmetallien suuri pitoisuus antaa kasvillisuuteen karun leiman. Paikoin serpentiniittiin liittyvissä kivissä tavataan kalsiumia huomattavan paljon. Serpentiniittijuoni kulkee järven itärantaa pohjoiseen ja on useilla paikoilla avokallioina näkyvissä. Kellojärven rannat ovat pääasiassa huuhtoutuneita kivikkorantoja ja jyrkänteisiäkin kalliorantoja. Järven poikki kulkeva harjujakso muodostaa joitakin vähäisiä hiekkarantoja. Järvimaisemaa kehystävät loivapiirteiset vaarat ja mäet.

Kellojärvi on säännöstelemätön. Veden humuspitoisuus on Kainuun järviä keskimääräisesti pienempi, ja veden laatu on hyvä.

Alue koostuu useista erillisistä ranta-alueista Kellojärven eteläosasta Kuivajärvelle. Yleensä rannat ja kalliot ovat kituliaita kalliomänniköitä, joissa kasvaa sekapuuna hieskoivua ja kuusta. Serpentiniittikallioiden kasvilajeja ovat mm. uhanalaiset/silmälläpidettävät viherraunioinen, pikkutervakko ja tunturihärkki. Kasvillisuudessa on erikoista esimerkiksi siniheinän ja mähkän kasvaminen kallioilla. Rantakivikoissakin kasvaa suokasveja, mm. keltasaraa ja siniyökönlehteä. Rantakasvisto poikkeaa lajistoltaan tyypillisestä korte-ruokojärven lajistosta. Joukossa on eteläisiä lajeja, mm. ratamosarpio, piukkasara, hernesara ja rantakukka. Pohjoista lajistoa edustavat mm. nuijasara, vilukko, kaarlenvaltikka ja pohjanpaju. Lähde- ja suopaikoilla tavataan hyvinkin vaateliasta kasvilajistoa, joukossa Kainuussa uhanalaisia lajeja. Sammal- ja jäkälälajistoon kuuluu myös harvinaisia ja uhanalaisia lajeja. Eläimistöltään Kellojärvi on tyypillinen Kainuun suuri ja karu järvi.

Natura-alue rajautuu kaivospiiriin. Kaivospiirin alueelle on tieyhteys Natura-alueen poikki.

Alueella olevat kaivoslain mukaiset valtausoikeudet jäävät voimaan.

Kellojärven tekee luonnonsuojelullisesti erityisen arvokkaaksi ultraemäksinen serpentiniittikallioperä sekä siihen liittyvä erikoinen kasvillisuus ja kasvilajisto. Vastaavia näin laajoja ultraemäksisestä kallioperästä muodostuneita ranta-alueita on hyvin vähän Suomessa. Pyyliönniemen tyvellä rantojensuojeluohjelmaa on täydennetty ultraemäksisiä kallioita sisältävällä alueella, jolla kasvavat mm. serpentiinipikkutervakko ja viherraunioinen. Rantojensuojeluohjelman luontotyyppejä on täydennetty kohteeseen liitettävillä rehevillä, rannanläheisillä soilla, joita ovat Matonevansuo (kaksiosainen rajaus, eteläisempi osa soidensuojeluohjelmassa; suotyypit rimpilettoja ja lettorämeitä; uhanalaista lajistoa puna- ja verikämmekkä, velttosara, lettopaju) ja Konnunsuo (lettorämettä, verikämmekän kasvupaikka).

Suojelutilanne:

Ei suojeltu

98 %

Yksityinen luonnonsuojelualue

2 %

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot:

Suurin osa alueesta kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan.
Soidensuojelun perusohjelmaan kuuluu Matonevansuon eteläisempi osa.
Vahvistettujen suojeluohjelmien ulkopuolisia alueita ovat Pyyliönniemen tyven kalliot, Matonevansuon pohjoinen osa-alue sekä Konnunsuo.

Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla.
Yksityisiä luonnonsuojelualueita on perustettu yht. 24,2 ha (Hukanlampi, Niittylahden eteläranta, Niittylahden pohjoisranta; 3 päätöstä rantojensuojeluohjelman alueella). Osa rantojensuojeluohjelman alueesta hankittu valtiolle.

Luontodirektiivin luontotyypit:

Vaihettumissuot ja rantasuot

0%

Fennoskandian lähteet ja lähdesuot

0%

Letot

2%

Kasvipeitteiset silikaattikalliot

5%

Kallioiden pioneerikasvillisuus (Sedo-Scleranthion tai Sedo albi-Veronicion dillenii)

0%

* Puustoiset suot

1%

* priorisoitu luontotyyppi

Luontodirektiivin liitteen II lajit:

Drepanocladus vernicosus

kiiltosirppisammal

Diplazium sibiricum

myyränporras

Dichelyma capillaceum

hiuskoukkusammal

Lintudirektiivin liitteen I linnut:

Sterna hirundo

kalatiira

Gavia arctica

kuikka

Sterna paradisaea

lapintiira

Muuta lajistoa:

Larus fuscus

selkälokki

Rosa acicularis

karjalanruusu

Salix myrsinites

lettopaju

Ramalina thrausta

lupporustojäkälä

Epipogium aphyllum

metsänemä

Thelypteris palustris

nevaimarre

Lychnis alpina

pikkutervakko

Dactylorhiza incarnata incarnata

punakämmekkä

Lecanora epanora

rotkokehräjäkälä

Carex appropinquata

röyhysara

Heterodermia speciosa

siimesjäkälä

Cerastium alpinum

tunturihärkki

Carex laxa

velttosara

Dactylorhiza incarnata cruenta

verikämmekkä

Asplenium viride

viherraunioinen

Julkaistu 3.9.2013 klo 13.19, päivitetty 3.9.2013 klo 13.19

Julkaisija: