Kauhaneva-Pohjankangas

Koodi FI0800002; FI0800003
Kunta Honkajoki, Karvia, Kauhajoki
Pinta-ala 6865 ha
Aluetyyppi SPA, SCI

Alue kartalla

Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu

 Alueen kuvaus

Kauhanevan-Pohjankankaan alue kuuluu karuun Suomenselän lounaisosaan, jolle ovat ominaisia kuivat ja karut mäntyvaltaiset metsät ja laajat keidassuot. Kallioperä on osa Keski-Suomen syväkivialuetta ja muodostuu porfyyrisestä graniitista. Suurin osa puiston maaperästä on turvetta, vallitsevia ovat rahkavaltaiset turpeet. Kivennäismaista huomattava osa kuuluu Pohjankankaan suureen harjumuodostumaan. Harjun rinteillä on runsaasti rantavalleja, syviä suppia ja dyynejä, joiden maa-aines on tasalaatuista hiekkaa. Ylivoimaisesti yleisin metsätyyppi on kanervatyypin kuiva kangas.

Kauhaneva koostuu kolmesta keitaasta, jotka liittyvät tasaisiin, paikoin aapasuoluonteisiin neva-alueisiin. Keidasosat ovat tyypillisiä Etelä-Pohjanmaan konsentrisiä kermikeitaita. Kermiverkoston välissä on kymmenittäin suuria avovesiallikoita. Suoalueet ovat suurimmaksi osaksi luonnontilaisia. Paikoin niillä kasvaa puustoa, mutta pääasiassa suot ovat aukeita. Keidassuokasvillisuuden ohella Kauhanevalla on minerotrofista suokasvillisuutta.

Vedet ovat pääasiassa humuspitoisia suolampareita (mm. Kauhalampi) ja pieniä puroja, luomia (esim. Aunesluoma). Pohjankankaan kupeilla ovat luonteenomaisia myös lähteet, joiden äärellä on pieniä kasvillisuudeltaan reheviä laikkuja, korpipuskia ja lähdelettoja.

Kauhanevan pohjoispuolella sijaitseva Kampinkeidas on hyvin kehittynyt keidassuo. Suon keskustassa on runsaasti lampia ja allikoita. Suo on paikoin vetinen ja hyvin vaikeakulkuinen. Suon luoteispäässä on pieni kuivatuksen seurauksena umpeutunut lampi, Kivijärvi. Suon reunaosia on ojitettu, mutta kokonaisuudessaan Kampinkeidas on edelleen edustavaa keidassuota. Kampinkeitaan pohjoisosaa on kuivatettu ja valmisteltu turpeenottoa varten. Ojitukset eivät ole vaikuttaneet suon hyvin vetisiin keskiosiin.
Myös Kampinkeitaan linnusto on monipuolinen ja runsas.

Alueeseen sisältyy myös Kauhajoen latvapurojen hiekkaiseen kankaaseen uurtamien syvien uomien muodostama Kolmentuulenlakin alue. Alue on topografialtaan erityisen komeaa purouomastoa, jolla on hyvin jyrkkärinteisiä, jopa 20 metriä korkeita harjanteita ja selänteitä. Selänteiden lakiosat ovat kuivaa tai kuivahkoa kangasta, rinteet ovat pääasiassa tuoretta kangasta. Metsät ovat enimmäkseen nuoria tai varttuvia kasvatusmetsiä. Paikoin on myös melko luonnonmukaista varttunutta VMT-kuusisekametsää. Puronotkoissa on paikoin myös rehevää, lähdevaikutteista kasvillisuutta. Latvapuroissa elää luonnonvarainen purotaimenkanta.

Aluekokonaisuus sisältää Etelä-Pohjanmaan komeimman kermikeitaan sekä edustavan kappaleen Länsi-Suomen suurta pitkittäisharjujaksoa ympäristöineen. Tärkeää on myös tyypillisen ruskeavetisen pikkujoen, luoman suojelu.

Kauhaneva ja Kampinkeidas kuuluvat Etelä-Pohjanmaan parhaisiin lintusoihin. Alueen pesimälinnusto on monipuolinen ja runsas (mm. lokit, kahlaajat). Alue on myös tärkeä lintujen muutonaikainen levähdysalue (mm. hanhet ja kurki). Alue sisältyy kansainvälisiin Project Mar- ja Project Telma -ohjelmiin.

Suojelutavoite

Kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.2 mainitut lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.

Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

  • alueella vallitseva lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys
  • alueella vallitseva lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,
  • alueella vallitseva lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä
  • lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Seuraavat suojeluohjelmien kohteet kuuluvat alueeseen:

  1. Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto
  2. Kauhaneva / Soidensuojeluohjelma
  3. Kampinkeidas / Soidensuojeluohjelma
  4. Mustakeitaan alue / Soidensuojeluohjelma
  5. Nummikangas-Pohjankangas / Harjujensuojeluohjelma
  6. Patamaneva ja Kiviharjun lähde / Soidensuojeluohjelman täydennysehdotus
  7. Kolmentuulenlakin uoma-alue / Suomen Akatemian harjututkimuskohde sekä osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Pääosa alueesta on valtion omistuksessa ja kuuluu kansallispuistoon. Yksityismaiden luonnonarvot turvataan pääasiassa vesilain, maa-aineslain, metsälain ja rakennuslain säännösten nojalla.

Suojelun perusteina olevat lajit

Laji

Tieteellinen nimi

helmipöllö Aegolius funereus
metsähanhi Anser fabalis
suopöllö Asio flammeus
tukkasotka Aythya fuligula
pyy Bonasa bonasia
huuhkaja Bubo bubo
kehrääjä Caprimulgus europaeus
sinisuohaukka Circus cyaneus
laulujoutsen Cygnus cygnus
palokärki Dryocopus martius
peltosirkku Emberiza hortulana
pohjansirkku Emberiza rustica
ampuhaukka Falco columbarius
tuulihaukka Falco tinnunculus
kuikka Gavia arctica
kaakkuri Gavia stellata
varpuspöllö Glaucidium passerinum
kurki Grus grus
pikkulepinkäinen Lanius collurio
selkälokki Larus fuscus fuscus
pikkulokki Larus minutus
naurulokki Larus ridibundus
kangaskiuru Lullula arborea
keltavästäräkki Motacilla flava
kivitasku Oenanthe oenanthe
mehiläishaukka Pernis apivorus
suokukko Philomachus pugnax
pohjantikka Picoides tridactylus
kapustarinta Pluvialis apricaria
mustakurkku-uikku Podiceps auritus
luhtahuitti Porzana porzana
kalatiira Sterna hirundo
teeri Tetrao tetrix
metso Tetrao urogallus
liro Tringa glareola
punajalkaviklo Tringa totanus

Alueella on lisäksi 2 uhanalaista lajia

Julkaistu 11.9.2019 klo 16.48, päivitetty 18.9.2019 klo 14.16

Aihealue: