Kåtölandet

Koodi FI100013
Kunta Kokkola
Pinta-ala 435 ha
Aluetyyppi SAC/SPA
Alue kartalla Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu

Alueen kuvaus

Nopean maankohoamisen johdosta matalat merenlahdet kuroutuvat umpeen muodostaen kuroutumajärviä. Kåtölandetin alue muodostaa arvokkaan kokonaisuuden, jolla pienellä alueella on nähtävissä eri kehitysvaiheita vasta kuroutuvasta fladasta jo soistuneisiin glo-lampiin. Koska soiden kehitys on nuorella maankohoamisrannikolla vielä alkuvaiheessa, Kåtölandetin suoalueet ovat varsin pienimuotoisia.Alueella sijaitsee avosuoalueita, metsäluhtia, ruovikoituneita merenlahtia, korpia ja jo irtikuroutuneita järviä.

Nevojen valtalajeja ovat tupasvilla, isokarpalo, riippasara,raate, mutasara ja pullosara. Luhtaisuutta ilmentäviä lajeja ovat tervaleppä, korpikastikka, kiiltopaju, kurjenjalka, vehka ja luhtakuusio. Alueella tavataan myös pienialaisia tervaleppäluhtia, joiden kasvillisuuteen kuuluvat alueella harvinaiset punakoiso ja nevaimarre. Korpien valtalajeina ovat kuusi, hieskoivu, metsäkorte, mustikka, korpikastikka, oravanmarja ja muurain. Ruovikkokasvustojen reunoilla esiintyy suolasaraa.

Uhanalaisista lajeista alueella esiintyy suovalkku , nevaimarre sekä pulskaneilikka. Alueen järvet tarjoavat vesilinnuille sopivia elinympäristöjä ja lajistoon kuuluuvat mm, kuikka, pilkkasiipi ja useat sorsalajit. Kåtölandetin alueella tavataan myös liito-orava.

Alueen uhkana on loma-asutus, sekä maankohoamisen vuoksi väylien ruoppaussuunnitelmat.

Alue on erittäin arvokas maankohoamisrannikon kokonaisuus. Alueen monet irtikuroutuneet ja kuroutumassa olevat järvet, sekä nuoret soistumat ovat hyviä esimerkkejä maankohoamisrannikon sukkessiosta.

3.3. Muut tärkeät lajit: Carex halophila ja Carex paleacea kuuluvat Primula sibirica ryhmään. Suovalkku ja hentosuolake ovat alueellisesti uhanalaisia. Punakoiso on muuten harvinainen. Alueen uhkana ovat loma-asutus sekä siihen liittyvä tieverkosto. Soiden luonnontilaisuutta vähentävät ojitukset, joiden kuivattava vaikutus on paikoin huomattava.

Suojelutavoite

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyydeltä luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.

Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,
  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,
  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä,
  • luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Kåtölandetin suot kuuluvat valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Osa alueesta kuuluu valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan, osana Luodon saaristoa. Kohteeseen on lisätty soidensuojeluja rantojensuojeluohjelmiin kuulumattomia alueita, joiden avulla kohteen suojelukokonaisuutta on parannettu.

Pääosa maa-alueesta on rauhoitettu yksityismaan luonnonsuojelualueina ja osa hankittu valtiolle. Maaalueiden suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla ja vesialueiden suojelu vesilain nojalla.

Suojelun perusteina olevat luontotyypit

Namn

Pinta-ala, ha

Fladat, kluuvijärvet ja laguuninomaiset lahdet 85,9
Humuspitoiset järvet ja lammet 32,4
Vaihettumissuot ja rantasuot 72,1
Boreaaliset luonnonmetsät  44
Maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät 0,412
Boreaaliset lehdot 4,32
Fennoskandian metsäluhdat 23,4
Puustoiset suot 12,3

 Suojelun perusteina olevat lajit

Laji

Tieteellinen nimi

helmipöllö Aegolius funereus
tukkasotka Aythya fuligula
pyy Bonasa bonasia
huuhkaja Bubo bubo
ruskosuohaukka Circus aeruginosus
laulujoutsen Cygnus cygnus
palokärki Dryocopus martius
kuikka Gavia arctica
kaakkuri Gavia stellata
varpuspöllö Glaucidium passerinum
kurki Grus grus
pikkulepinkäinen Lanius collurio
pikkulokki Larus minutus
pilkkasiipi Melanitta fusca
pohjantikka Picoides tridactylus
kalatiira Sterna hirundo
lapintiira Sterna paradisaea
liro Tringa glareola
liito-orava Pteromys volans

Alueella on lisäksi yksi uhanalainen laji.

Julkaistu 1.10.2019 klo 10.53, päivitetty 1.10.2019 klo 11.10

Aihealue: