Käsivarren erämaa

Koodi

FI1300105

Kunta

Enontekiö

Pinta-ala

264739  ha

Aluetyyppi

SAC/SPA

Alue kartalla: Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu

Alueen kuvaus

Käsivarren erämaa on suurten tuntureiden maata. Alueella sijaitsee useita yli tuhannen metrin yltäviä lakeja. Erämaan luoteisosan jyhkeimmät alueet kuuluvat Kölivuoristoon. Käsivarren avaria maisemia hallitsevat harmaat kivikot ja tunturikyömyt. Etelämpänä tunturit ovat loivempia. Tunturikoivikoita kasvaa alavimmissa laaksoissa. Kirkasvetiset purot ja joet sekä järvet ovat erämaan olennainen osa.

Lätäseno-Jietajoen alue on palsasuoaluetta männyn puurajan tienoilla. Alue on monien suo- ja vesikasvien pohjoisimpia esiintymispaikkoja Suomessa. Maantien varressa Jietajoen ja Markkinan välillä on maisemallisesti komea palsasuokompleksi. Se on karuhko suo, jolla on erittäin hyvin kehittynyt morfologia.

Haltin rinteessä on serpentiinikalliota (kivilaji duniittia), joka on silikaattikallioiden merkittävä alatyyppi (jäkälä Aspicilia serpentinicola).

Erämaa-alueen tavoitteena on alueen erämaaluonteen säilyttäminen sekä saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen turvaaminen. Käsivarren alueen ilmasto ja kallioperä poikkeaa muusta Pohjois-Lapista. Ns. ylätunturit kuuluvat ainoana alueena Suomessa Kölin vuoristoon. Tällä alueella tavataan useita harvinaisia tunturikasveja. Annjalonjin alueella esiintyy uhanalaisia pahtojen, kalkkikankaiden ja tunturiniittyjen perhoslajeja. Lätäseno-Hietajoen soidensuojelualue kuuluu kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon eli ns. Ramsar-alueisiin.

Muutokset ympäristössä palautuvat erittäin hitaasti:

  • moottoriajoneuvojen käyttö maastossa aiheuttaa kulumista
  • poronhoitoaluetta

Alueen lajistoon kuuluvat mm. kesämaksaruoho ja kivikkoalvejuuri.

Alueelle ennen suojelupäätöstä myönnetyt valtausoikeudet jäävät sellaisenaan voimaan myös Natura 2000- verkoston alueella. ( Paijulasjärvi 3, Sarvisoaivi 4).

Suojelutavoite

Kaikki tietolomakkeen (ks. karttapalvelu) taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa. Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamallaluonnon omien prosessien mukainen kehitys.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Natura-alueeseen kuuluu:

  •  Käsivarren erämaa-alue
  • Lätäsenon-Jietajoen alue, joka kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan   ja Saitsijoen delta, joka kuuluu harjujensuojeluohjelmaan.

Käsivarren erämaa-alueen sisällä sijaitsevat Annjalonjin alue, joka on perustettu luonnonsuojelulain mukaiseksi erityiseksi suojelualueeksi, ja Valtijoen harjualue, joka kuuluu harjujensuojeluohjelmaan.

Alueesta on toteutettu Käsivarren erämaa-alue, joka on suojeltu erämaalain nojalla ja Lätäsenon-Jietajoen alue, joka on perustettu luonnonsuojelulain nojalla soidensuojelualueeksi. Perustetun soidensuojelualueen sisällä olevat yksityispalstat kuuluvat Natura-alueeseen ja niiden toteutuskeinona on luonnonsuojelulaki. Saitsijoen deltan suojelu toteutetaan maa-aineslain ja -asetuksen nojalla perustamatta kohteesta luonnonsuojelualuetta.

Alueella on perustettu 14,9 ha yksityinen suojelualue.

Suojelun perusteina olevat luontotyypit (ha)

Tietolomakkeen taulukko 3.1

  • Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet  (3338)
  • Humuspitoiset järvet ja lammet (8000)
  • Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit (6917)
  • Alpiiniset joet ja niiden penkereiden ruohokasvillisuus (3000)
  • Alpiiniset ja boreaaliset tunturikankaat (132000)
  • Subarktiset Salix-pensaikot (1250)
  • Alpiiniset ja boreaaliset silikaattialustan niityt (18500)
  • Kostea suurruohokasvillisuus (1,4)
  • Vaihettumissuot ja rantasuot (15550)
  • Fennoskandian lähteet ja lähdesuot (9)
  • Cratoneurion-huurresammallähteet, joissa muodostuu kalkkiliejusaostumia (0,1)
  • Letot (310)
  • Alpiiniset Caricion bicoloris-atrofuscae -pioneerikasvustot (1)
  • Aapasuot (13300)
  • Palsasuot (12221,8)
  • Vuorten kvartsipitoiset vyörysoraikot ja -lohkareikot lumirajalla (470)
  • Kasvipeitteiset kalkkikalliot (15)
  • Kasvipeitteiset silikaattikalliot (4871)
  • Boreaaliset luonnonmetsät (780,6)
  • Tunturikoivikot (44000)
  • Alnus glutinosa ja Fraxinus excelsior -tulvametsät (99)
  • Puustoiset suot (1000)

Suojelun perusteina olevat lajit

Tietolomakkeen taulukko 3.2

  • jouhisorsa, Anas acuta
  • suopöllö, Asio flammeus
  • lapasotka, Aythya marila
  • lapinsirri, Calidris temminckii
  • keräkurmitsa, Charadrius morinellus
  • koskikara, Cinclus cinclus
  • sinisuohaukka, Circus cyaneus
  • laulujoutsen, Cygnus cygnus
  • tunturikiuru, Eremophila alpestris
  • ampuhaukka, Falco columbarius
  • kuikka, Gavia arctica
  • kaakkuri, Gavia stellata
  • kurki, Grus grus
  • jänkäsirriäinen, Limicola falcinellus
  • sinirinta, Luscinia svecica
  • jänkäkurppa, Lymnocryptes minimus
  • pilkkasiipi, Melanitta fusca
  • mustalintu, Melanitta nigra
  • uivelo, Mergus albellus
  • keltavästäräkki, Motacilla flava
  • kivitasku, Oenanthe oenanthe
  • vesipääsky, Phalaropus lobatus
  • suokukko, Philomachus pugnax
  • kapustarinta, Pluvialis apricaria
  • lapintiira, Sterna paradisaea
  • hiiripöllö, Surnia ulula
  • metso, Tetrao urogallus
  • mustaviklo, Tringa erythropus
  • liro, Tringa glareola
  • punajalkaviklo, Tringa totanus
  • kääpiöhopeatäplä, Clossiana improba
  • pohjanvalkotäplä-paksupää, Hesperia comma catena
  • naali, Alopex lagopus
  • ahma, Gulo gulo
  • saukko, Lutra lutra
  • tundrasara, Carex holostoma
  • pohjankellosammal, Encalypta mutica
  • kiiltosirppisammal, Hamatocaulis vernicosus
  • isonuijasammal, Meesia longiseta
  • lapinleinikki, Ranunculus lapponicus
  • lettorikko, Saxifraga hirculus
  • lapinkaura, Trisetum subalpestre

Alueella on lisäksi 7 uhanalaista lajia.

Julkaistu 23.8.2019 klo 9.34, päivitetty 6.9.2019 klo 12.47

Julkaisija: