Kalkkilammi - Sääksjärvi

Koodi FI0100056
Kunta Hyvinkää, Nurmijärvi
Pinta-ala 976 ha
Aluetyyppi SCI
Lataa tiivistelmä virallisen Natura-tietolomakkeen tiedoista FI0100056.pdf

Alueen kuvaus

Natura 2000 -alue koostuu kolmesta erillisestä alueesta Hyvinkään ja Nurmijärven rajan tuntumassa. Se on luonnoltaan hyvin monipuolinen kokonaisuus. Alueella esiintyy useita Uudellamaalla uhanalaisia letto-, lähteikkö-, harju- ja vesikasvilajeja.

Pohjoisin osa-alue on Hyvinkäällä sijaitseva Kalkkilammia ympäröivä suoalue, jolla esiintyy rehevän lettomaisia suotyyppejä. Suuri osa alueesta on ojitettua ja kaipaa ennallistamistoimia, mutta on edelleen luontoarvoiltaan erittäin merkittävä.

Natura-kohteen suurin osa-alue on Sääksjärven ympäristö. Siihen kuuluvat Sääksjärvi saarineen, järveä ympäröivä Kiljavannummen harjualue (poisluettuna rakennetut ja vahvistetussa osayleiskaavassa rakentamiseen varatut alueet), Vihtilammi, Märkiö, Kakari ja Haukilampi sekä Matkunsuo ja Matkunlammi. Kiljavannummen harju on ensimmäisen Salpausselän reunamuodostoon kuuluva monipuolinen harjualue, jolla on mm. suurehko reunatasanne, kaksi suurta reunaselännettä sekä useita edustavia muinaisrantoja. Kasvillisuus on pääasiassa puolukka- ja kanervatyypin kangasmetsää, jossa on harjukasvillisuuteen kuuluvaa lajistoa. Sääksjärvi puolestaan on laskujoeton pohjavesijärvi, jonka vesi vaihtuu maaperän kautta. Järven keskisyvyys on 4,08 metriä ja suurin syvyys n. 7 metriä. Järven rannoilla on edustavia luonnonhiekkarantoja. Vesi on kirkasta ja laadultaan sekä hydrologialtaan lähes luonnontilaista. Vihtilammi, Märkiö ja Kakari ovat Sääksjärven lähivaluma-alueella sijaitsevia lampia. Niiden pinta on 3-7 metriä korkeammalla kuin Sääksjärven, joten niiden veden laatu vaikuttanee pitkällä aikavälillä Sääksjärven veden laatuun. Matkunsuo on edustava, luonnontilaisena säilynyt karuhko keidassuo, jonka eteläosassa on pieniä allikoita. Suolla esiintyy myös ruoppakuljuja. Suon keskellä on ruskeavetinen, luonnontilainen Matkunlammi. Kiljavannummen vesistöjen rannoille on sijoittunut varsin paljon eri yhteisöjen toimintoja: Kiljavan ja Röykän sairaalat, Kiljavanrannan ay-opisto, geofysikaalinen observatorio, koulujen, seurakuntien ja partiolaisten leirikeskuksia, SAFAn alue, uimarantoja, matkailuperävaunualue sekä yksityistä loma-asutusta. Alue on siten tärkeä virkistyskohde.

Kolmas ja pienin Natura-alueen osa on Kiljavan lähteikkö, josta osa on jo perustettu valtion soidensuojelualueeksi. Lähteikköjen lisäksi alueella on erilaisia lehtotyyppejä sekä kangasmetsäkasvillisuutta.

Alue on monipuolinen ja erittäin arvokas luontokokonaisuus, jonka eri osat on todettu eri suojeluohjelmissa yksinäänkin valtakunnallisesti arvokkaiksi. Alueelle on keskittynyt hyvin monien Uudellamaalla uhanalaisten kasvien esiintymiä.

Alueella on luontodirektiivin useiden luontotyyppien esiintymiä edustavimmillaan Uudellamaalla. Alueella esiintyy myös luontodirektiivin liitteen II kasvilaji.

Kalkkilammin ympäristö

Kalkkilammin ympäristössä esiintyvät lettomaiset suot edustavat Etelä-Suomessa harvinaisia suotyyppejä. Edustavimmillaan letto on Kalkkilammin välittömässä läheisyydessä. Alueen lettokasvilajit ovat Etelä-Suomessa harvinaisia, osin uhanalaisia. Aluetta uhkaa kuivumisen eteneminen, joten ennallistamistoimet ovat tarpeen.

Kiljavannummi

Kiljavannummi on valtakunnallisesti merkittävä harjualue, jolla on geologista, biologista ja maisemallista arvoa. Kokonaisuuden arvoa nostavat pohjavesijärvet ja -lammet. Kiljavannummen metsät ovat varsin nuoria ja käsiteltyjä. Aluskasvillisuudessa esiintyy muutamia vain harjuilla viihtyviä lajeja, mm. valtakunnallisesti uhanalainen harjukeltalieko. Kangasvuokon ainoat uusmaalaiset esiintymät ovat Kiljavannummella. Ne ovat säilyneet ilman maankäytön muutoksia, mutta kangasvuokon kasvaminen alueella ei ole nykyisellään aivan varmaa.

Sääksjärvi

Sääksjärvi on tyypiltään ja hydrologialtaan varsin harvinainen järvi, koska se on oikeastaan suuri lähde. Järvi edustaa luontodirektiin luontotyyppiä niukkaravinteiset järvet, joissa on runsaasti pohjaversoiskasvillisuutta. Pohjassa kasvaa mm. Uudellamaalla uhanalaista raania. Sääksjärvellä tapaa nuorten kuikkien yli kymmenpäisiä parvia.

Matkunsuo

Matkunsuo on harvinaisen luonnontilaisena säilynyt edustava keidassuo, jonka arvoa lisää luonnontilainen Matkunlammi. Suon pohjoispäästä on tavattu Uudellamaalla harvinaista vaiveroa sekä aiemmin myös punakämmekkää.

Kiljavan lähteikkö

Luonnontilassa säilyneet lähteiköt ovat Uudellamaalla hyvin harvinaisia, joten Kiljavan lähteikköalue on erittäin merkittävä. Alueella kasvaa useita Uudellamaalla uhanalaisia ja harvinaisia kasveja kuten korpisorsimo, pesäjuuri ja tuoksumatara. Vain lähteiköillä kasvava harsosammal on valtakunnallisesti uhanalainen. Lajistoon kuuluu myös useita lehtokasvilajeja.

Suojelun toteutuskeinot

Natura-alueella käytetään useita eri suojelun toteutuskeinoja. Uusia luonnonsuojelualueita ehdotetaan perustettavaksi n. 37 hehtaaria valtion maille (ks. tarkemmin jäljempänä). Lisäksi Kiljavan lähteiköltä ehdotetaan hankittavaksi valtiolle n. 4 hehtaaria Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän maita, jotka suurimmaksi osaksi kuuluvat soidensuojeluohjelmaan.

Kalkkilammin osa-alue

Kalkkilammmia ympäröivä suoalue kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Lettomainen korpialue on kuitenkin laajempi ulottuen Leppälammille saakka. Natura-alueen rajaus on suurempi kuin soidensuojeluohjelman alue, koska osa alueen arvoista sijoittuu aivan soidensuojeluohjelma-alueen rajalle tai sen ulkopuolelle. Laajempi rajaus on tarpeen myös alueen ennallistamiseksi, sillä ennallistaminen on vaikeaa aivan pienillä suokuvioilla. Natura-alueen rajaus noudattaa Kytäjän vahvistetun osayleiskaavan suojelualuevarausta. Natura-alueen toteutuskeinona on rakennuslaki eli kyseinen kaava. Kaavan SL-alueella on voimassa rakennuslain 124a §:n mukainen toimenpidekielto, ja rakennuslain 135 §:n perusteella kielletään rakentamasta tai suorittamasta muita toimenpiteitä siten, että SL-alueen luonnonsuojelulliset arvot heikkenevät. Alueen luonnontila on kärsinyt ojituksista ja hakkuista. Maaperä on kuitenkin ravinteikasta, joten luonnontilan palauttaminen lienee mahdollista ennallistamistoimilla. Alueelle tulisikin laatia hoitosuunnitelma, sillä sen merkitys luontodirektiivin luontotyyppien ja lajien suojelulle on suuri.

Sääksjärvi, Vihtilammi, Märkiö, Kakari ja Haukilampi

Sääksjärvi on ympäristöministeriön asettaman vesistöjen erityissuojelutyöryhmän mukaan erityisesti suojeltava vesistö. Sen vesialue kuuluu Natura-alueeseen toteutuskeinonaan vesilaki. Vesilain avulla suojellaan järven veden laatua, hydrologiaa ja vedenalaista eliöyhteisöä. Vihtilammi, Märkiö, Kakari ja Haukilampi sijaitsevat Sääksjärven lähivaluma-alueella. Niiden veden laatu todennäköisesti vaikuttaa myös Sääksjärven veden laatuun, sillä maaperä vesistöjen välissä on hyvin läpäisevää hiekkamaata ja lammet sijaitsevat korkeammalla kuin Sääksjärvi. Tämän vuoksi myös lammet on liitetty Natura-alueeseen toteutuskeinonaan vesilaki. Kaikki mainitut vesistöt sijaitsevat valtakunnallisen harjujensuojeluohjelma-alueen sisällä.

Sääksjärven Mustasaari ja Säippäsaari

Pienet saaret ovat valtion omistuksessa ja metsähallituksen hallinnassa. Natura-alueen toteutuskeinona niillä on luonnonsuojelulain mukaisen suojelualueen perustaminen.

Kiljavannummi

Koko Kiljavannummi kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Natura-alueen toteutuskeinot vaihtelevat Kiljavannummen eri osissa. Hyvinkään puolella toteutuskeinona on rakennuslaki eli vahvistettu Kytäjän osayleiskaava. Natura-alue on kaavassa MU-2 -aluetta, jolta haja-asutusoikeus on siirretty pois ja jolla on voimassa rakennuslain 124a §:n mukainen toimenpidekielto, joka koskee kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- ja täyttämistöitä, muuta maanpinnan rikkomista sekä sellaisia avohakkuita, jotka muuttavat huomattavasti alueen metsäluontoa ja maisemakuvaa. Rakennuslain 135 §:n perusteella kielletään rakentamasta tai suorittamasta muita toimenpiteitä siten, että MU-2 -alueen luonnonsuojelulliset arvot heikkenevät. Nurmijärvellä Natura-alueen toteutuskeino Kiljavannummella on pääasiassa maa-aineslaki, joka säätelee maa-aineksen ottamistoimintaa. Valtion omistamalla ja metsähallituksen hallinnassa olevalla Koivuniemen metsä- ja ranta-alueella toteutuskeino on luonnonsuojelulain mukaisen suojelualueen perustaminen. Tämä alue on myös vahvistetun seutukaavan suojelualuetta.

Matkunsuo

Matkunsuolla Natura-alueen toteutuskeinona on rakennuslaki eli alueella voimassaolevien vahvistettujen osayleiskaavojen kaavamääräykset. Hyvinkään puoleinen osa Matkunsuosta on vahvistetun Kytäjän osayleiskaavan suojelualue. SL-alueella on voimassa rakennuslain 124a §:n mukainen toimenpidekielto, ja rakennuslain 135 §:n perusteella kielletään rakentamasta tai suorittamasta muita toimenpiteitä siten, että SL-alueen luonnonsuojelulliset arvot heikkenevät. Nurmijärven puoleinen osa suosta on vahvistetun Hyvinkäänkylän harjualueiden osayleiskaavan suojelualue. S-alueella on voimassa rakennuslain 124a §:n mukainen toimenpidekielto. Suosituksena on, että alueen metsänhoidossa tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen suojelu- ja ympäristöarvoihin. Alueen kasvillisuus- ja vesiolosuhteita ei saa muuttaa.

Kiljavan lähteikköalue

Kiljavan lähteikön Natura-alueen pohjoisosa kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Osa siitä on jo asetuksella rauhoitettua valtion soidensuojelualuetta. Natura-alueen toteutuskeinona Kiljavan lähteiköllä on luonnonsuojelulain mukaisen suojelualueen perustaminen. Yli puolet vielä rauhoittamattomasta alueesta on valtion omistamaa ja metsähallituksen hallinnassa. Perusteena suojelualueen laajentamiseen tälle alueelle on suojavyöhykkeen muodostaminen lähteikön lähivaluma-alueelle.

Luontodirektiivin luontotyypit

Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae)

31 %

Humuspitoiset lammet ja järvet

1 %

Keidassuot

10 %

Vaihettumissuot ja rantasuot

0-1 %

Fennoskandian lähteet ja lähdesuot

0-1 %

Letot

0-1 %

Boreaaliset lehdot

0-1 %

Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit

26 %

*Mäntyvaltaiset puustoiset suot

0-1 %

*Kuusivaltaiset puustoiset suot

1 %

Luontodirektiivin liitteen II lajit

uhanalainen laji

Lintudirektiivin liitteen I linnut

Gavia arctica kuikka

Muuta lajistoa

Trichocolea tomentella harsosammal
Bryum pseudotriquetrum lettohiirensammal
Calliergonella cuspidata otasammal
Campylium stellatum lettoväkäsammal
Carex acutiformis hetesara
Carex appropinquata röyhysara
Carex diandra liereäsara
Carex dioica äimäsara
Carex flava keltasara
Cirriphyllum piliferum lehtohaivensammal
Clyceria lithuanica korpisorsimo
Diphasiastrum complanatum subsp. chamaecyparissus harjukeltalieko
Eriophorum latifolium lettovilla
Fissidens adianthoides lettosiipisammal
Galium odoratum tuoksumatara
Listera ovata soikkokaksikko
Littorella uniflora raani
Montia fontana hetekaali
Myrica gale suomyrtti
Neottia nidus-avis pesäjuuri
Parnassia palustris vilukko
Pulsatilla vernalis kangasvuokko
Rhizomnium punctatum kilpilehväsammal
Sphagnum teres lettorahkasammal
Sphagnum warnstorfii heterahkasammal
Thuidium tamariscinum lehtohavusammal
Rhizomnium magnifolium lähdelehväsammal

Julkaistu 25.7.2013 klo 15.51, päivitetty 25.7.2013 klo 15.51

Julkaisija: