Iso-Hölö

Koodi
Kunta
Pinta-ala
Aluetyyppi

FI0200099
Laitila, Eura
941 ha
SCI ja SPA

Alueen kuvaus

Iso-Hölön alue koostuu kahdesta erillisestä suoalueesta, joista Liesrahkaan liittyy täysin umpeenkas­vanut Liesjärvi.

Iso-Hölö on metsäsaarekkeiden luonnehtima laaja suoalue, jossa on kalliokumpareita ja erityyppisiä suoyhdyskuntia. Suo antaa erämaisen vaikutelman. Alue on pieniä reunaosia lukuun ottamatta ojittamaton ja luonnontilainen. Suon reunoilla on isovarpurämettä. Keskustassa on saraneva-alueita järviruokokas­vustoineen sekä erityisen vetinen ja jänteinen rimpinevatasanne. Metsäsaarekkeissa on lähes luonnontilaista männyn ja kuusen luonnehtimaa iäkästä metsää.

Liesrahka on selväpiirteinen kohosuo. Kermit ovat melko heikosti kehittyneet, mutta reunaluisu on harvinaisen jyrkkä ja korkea. Suo on pääosaltaan rahkanevaa, nevaa ja lyhytkortista sararämettä. Vähemmässä määrin tavataan isovarpurämettä. Suon laideosat on suureksi osaksi ojitettu, mutta tasanne ja reunaluisu ovat luonnontilaisia.

Liesjärvi on nykyään lähes kuiva vesijättö. Kuivana aikana vettä on vain sen läpikulkevassa uomassa. Alueella on laajoja saraniittyjä. Yhdessä Liesrahkan kanssa alueella on merkitystä etenkin hanhien ja joutsenten muutonaikaisena levähdysalueena.

Alue on kokonaisuudessaan linnustoltaan melko runsas ja monipuolinen. Linnustoon kuuluvat harmaapää­tikka, kapustarinta, liro, kurki, metso, pyy, viirupöllö, riekko, nuolihaukka, kanahaukka sekä monia soille tyypillisiä pikkulintuja kuten keltavästäräkki, niittykirvinen ja pohjansirkku.

Suojelutilanne

Alueesta suurin osa on valtion omistuksessa, mutta suojelualuetta ei ole vielä perustettu. Lisäksi alueella on muutama yksityinen suojelualue.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Liesjärvi kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan ja seutukaavan SL-alueeseen.

Iso-Hölö kuuluu suurimmaksi osaksi seutukaavan SU1-alueeseen. Liesrahka kuuluu suurimmaksi osaksi seutukaavan S- tai MM2L-alueeseen.

Koko alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulailla.

Luontodirektiivin luontotyypit

Keidassuot* (7110)

80%

Vaihettumissuot ja rantasuot (7140)

7%

Silikaattikalliot (8220)

4%

Luonnonmetsät* (9010)

<1%

Puustoiset suot* (91D0)

<1%

*priorisoitu luontotyyppi

 Luontodirektiivin liitteen II lajit

Alueelta ei ole tiedossa luontodirektiivin liitteen II lajeja.

Lintudirektiivin liitteen I linnut

Picus canus
Pluvialis apricaria
Caprimulgus europeaus
Grus grus
Cygnus cygnus
Tringa glareola
Tetrao urogallus
Dryocopus martius
Bonasa bonasia
Philomachus pugnax

Strix uralensis
 

harmaapäätikka
kapustarinta
kehrääjä
kurki
laulujoutsen
liro
metso
palokärki
pyy
suokukko

viirupöllö

Alueella esiintyy lisäksi kolme uhanalaista lajia, joiden tarkemmat tiedot ovat vain maanomistajien ja muiden asianosaisten saatavissa.

Säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut

Anser fabalis

metsähanhi

Falco tinnunculus

tuulihaukka

Falco subbuteo

nuolihaukka

Tringa totanus

punajalkaviklo

Muuta lajistoa

Buteo buteo
Motacilla flava
Anthus trivialis
Tringa glareola
Anthus pratensis
Phylloscopus trochilus
Emberiza rustica
Lagopus lagopus
Vanellus vanellus

hiirihaukka
keltavästäräkki
metsäkirvinen
metsäviklo
niittykirvinen
pajulintu
pohjansirkku
riekko
töyhtöhyyppä

Julkaistu 8.8.2013 klo 15.59, päivitetty 9.8.2013 klo 13.27

Aihealue: