Hyyppärän harjualue

Koodi FI0200010
Kunta Kiikala, Somero, Suomusjärvi, Nummi-Pusula
Pinta-ala 2468 ha
Aluetyyppi SCI

Alueen kuvaus

Hyyppärän harjualue on luonnoltaan hyvin monipuolinen. Siellä on harjuja, soita, lähteitä, lampia, järviä, raviineja, puroja ja kallioita. Humusjärvien ja lampien rannat ovat usein soistuneet.

Lammensuon-Pehkusuon alue on kosteikkokokonaisuus, joka koostuu Lammenjärven lähteikköisistä rantasoistumista sekä Lammensuon keidassuosta ja Kultalähteestä. Alueelle on luonteenomaista suoluonnon monipuolisuus suotyyppien vaihdellessa pienialaisista lähdeletoista rahkanevaan. Lammenjärven rantanevat ovat reheviä ja niillä kasvaa mm. punakämmekkää. Lammensuolla on myös korpia, minkä ohella alueen erikoisuus, Kultalähde puroineen, kuuluu Etelä-Suomen suojelullisesti arvokkaimpiin lähteisiin. Kultalähde on useiden aarien laajuinen lampare, johon liittyy lukuisia pieniä lähteitä sekä laajoja hetteikköalueita. Lähteestä alkunsa saava vuolas puro on noin kilometrin matkalta täysin luonnontilainen.

Alueen kasvisto sisältää lukuisia lettojen lajeja, kuten hetesammal, kultasammal, lettosirppisammal, lettotähtisammal ja lettorahkasammal. Lammensuon läpi virtaava puro pysyy sulana läpi talven ja tarjoaa talvehtimispaikan koskikaralle.

Hyyppärän alueella sijaitsee myös hyvin luonnontilaisena säilynyt komea Varesjoen puronotko. Paikoitellen joki virtaa kaivamassaan yli 20 m syvässä notkossa. Puronotkon kokonaisuutta täydentävät lukuisat sivupurot sekä useiden aarien laajuiset hetteikköiset lähdealueet sekä joen viereinen suhteellisen laaja vanha metsä. Alueen luonnontilasta todistavat lukuisat pökkelöt, kelot ja joen yli kaatuneet puut. Nämä antavat elämisen mahdollisuuden monille niistä riippuvaisille eläimille. Täältä on tavattu mm. monia harvinaisia maakotilolajeja. Alueella on myös hyviä näytealoja eräistä katoamassa olevista suo- ja metsätyypeistä, kuten lehto-, harmaaleppä- ja lähdekorvista. Linnustossa on luonnontilaisen metsän lajistoa, kuten idänuunilintu, peukaloinen ja pikkusieppo.

Hyyppärällä on Kultalähteen lisäksi useita edustavia lähteitä. Lammen- ja Herakkaanlähteellä on laajoja kasvistollisesti rikkaita hetteikköpintoja.

Hossojan lähteestä alkunsasaava Hossoja on täysin luonnontilainen. Alueella on useita harvinaisia sammal- ja saralajeja. Kaskistonnummen pohjoisreunalla sijaitsevassa Yrttikorvessa on erittäin edustavia lähteikköjä, joilla tavataan useita harvinaisia putkilokasvi- ja sammallajeja.

Alueeseen kuuluva Särämäki on pitkä jyrkänteinen kalliojakso, jonka kasvillisuus on melko monipuolista ja edustavaa sekä osin keskimääräistä harvinaisempaa. Lajistoon kuuluu harvinainen vuorimunkki sekä karvakiviyrtti. Jyrkänteiden edustalla on kuivaa lehtoa ja kaakkoisjyrkänteen alla varjoisaa lehmuslehtoa, jossa kasvaa mm. lehtokuusamaa ja mustakonnanmarjaa.

Hyyppärän harjualue on Kolmannen Salpausselän reunamuodostumaa. Alue käsittää suuria reunaselänteitä ja -kumpuja, reunamoreeniharjanteita, suurehkoja reunadelttoja, kapeampia reunatasanteita ja -terasseja sekä jyrkkiä jäänkontaktirinteitä. Alueella on runsaasti harjukuoppia ja -hautoja. Pääosa alueen kasvillisuudesta edustaa kuivien kangasmetsien ja harjumetsien kasvillisuustyyppejä. Paikoitellen sopivilla rinteillä esiintyy etenkin kuivia lehtotyyppejä. Kasvistoon kuuluvat kuivimmilla kasvupaikoilla mm. kanerva, variksenmarja, sianpuolukka, paikoin keltalieko ja häränsilmä, kangasajuruoho ja niukasti esiintyvä kanervisara. Tuoreiden lehtomaisten kasvupaikkojen lajeja ovat mm. sarjatalvikki, metsämaarianheinä, sinivuokko ja kevätlinnunherne. Alueen maisemaa elävöittää monet järvet ja lammet.

Hyyppärän alueen monipuolisuudesta johtuen alueen linnusto on hyvin edustava. Alueella tavataan kuivien harjualueiden lajistoa, kuten kangaskiuru ja kehrääjä. Lisäksi soilla ja järvillä pesivät mm. kurki, kapustarinta, kuikka, kaakkuri ja laulujoutsen.

Suojelutilanne

Alueelle on perustettu yksityisiä suojelualueita, minkä lisäksi valtio omistaa osia alueesta.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Hyyppärän harju kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan.

Lammensuo-Pehkusuo, Yrttikorpi ja Varesjoen notko kuuluvat soidensuojelun perusohjelmaan.

Varesjoen vanha metsä kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan.

Suojeluohjelmien lisäksi laajoja alueita, kuten Johanninlundin järvet ja useat lähteet ovat seutukaavassa luonnonsuojelualueita.

Lähes koko kohde on seutukaavassa merkitty suojeltavaksi pohjavesialueeksi.

Hyyppärä, Lammensuo, Lammenjärvi, Pehkusuo, Varesjoen alue, Huhdanoja, Särämäki, Kalattoman notko, lentokentän itäpuolinen alue, Lamminlähteen alue, Pillistönsuon länsipuolinen lähdealue, Kaskistonkorpi, Karaten ympäristö ja puronvarsi, Herakkaanlähteen ympäristö, Isovalkeen luoteispuolinen alue, Murjumäen alue ja Hossoja suojellaan luonnonsuojelulailla.

Lähes kaikilla muilla alueilla maa-aineksen ottoa rajoitetaan maa-aineslailla.

Osa järvien suojelusta toteutetaan vesilailla.

Varesjoen keskiosa suojellaan metsälailla ja vesilailla.

Luontodirektiivin luontotyypit

Karut kirkasvetiset järvet (3110)

3%

Humuspitoiset järvet ja lammet (3160)

4%

Pikkujoet ja purot (3260)

<1%

Keidassuot* (7110)

5%

Vaihettumissuot ja rantasuot (7140)

1%

Lähteet ja lähdesuot (7160)

<1%

Silikaattikalliot (8220)

1%

Luonnonmetsät* (9010)

<1%

Lehdot (9050)

5%

Harjumetsät (9060)

76%

Puustoiset suot* (91D0)

<1%

Puustoiset suot* (91D0), mäntyvaltaiset puustoiset suot

5%

Puustoiset suot* (91D0), kuusivaltaiset puustoiset suot

<1%

 *priorisoitu luontotyyppi

Luontodirektiivin liitteen ll lajit

Vertigo genesii
Vertigo geyeri
Herzogiella turfacea

kalkkisiemenkotilo
lettosiemenkotilo
korpihohtosammal

Lintudirektiivin liitteen l linnut

Kohde ei ole suojeltu lintudirektiivin perusteella ja siten kyseisen direktiivin liitteen I linnut eivät ole alueen suojeluperuste.

Ficedula parva
Bonasa bonasia
Tetrao urogallus
Caprimulgus europaeus
Dryocopus martius
Picus canus
Lullula arborea
Gavia arctica
Gavia stellata
Cygnus cygnus

Porzana porzana
Grus grus
Pluvialis apricaria
Sterna hirundo
Aegolius funereus
Bubo bubo
Lanius collurio
Pernis apivorus

pikkusieppo
pyy
metso
kehrääjä
palokärki
harmaapäätikka
kangaskiuru
kuikka
kaakkuri
laulujoutsen

luhtahuitti
kurki
kapustarinta
kalatiira
helmipöllö
huuhkaja
pikkulepinkäinen
mehiläishaukka

Säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut

Kohde ei ole suojeltu lintudirektiivin perusteella ja siten kyseisen direktiivin tarkoittamat säännölliset muuttolinnut eivät ole alueen suojeluperuste.

Muuta lajistoa

Anthus trivialis
Troglodytes troglodytes
Prunella modularis
Erithacus rubecula
Sylvia curruca
Sylvia atricapilla
Phylloscopus sibilatrix
Phylloscopus trochilus
Phylloscopus trochiloides
Regulus regulus

Muscicapa striata
Parus ater
Certhia familiaris
Dendrocopus major
Accipiter nisus
Carduelis spinus
Emberiza citrinella
Carychium minimum
Hypnum pratense
Cinclidium stygium

Jungermannia leiantha
Trichocolea tomentella
Conocephalum conicum
Anastrophyllum hellerianum
Chiloscyphus cuspidatus
Chiloscyphus latifolius
Scapania apiculata
Riccardia chamedryfolia
Perenniporia subacida
Chaenotheca gracillima

Collema subnigrescens
Evernia divarigata
Nephroma bellum
Luzula sudetica
Dianthus arenarius
Hammarbya paludosa
Dactylorhiza incarnata
Festuca gigantea
Ulmus glabra
Gypsophila fastigiata

Carex appropinquata
Carex acutiformis
Jasione montana
Oxytropis campestris
Eriophorum latifolium
Eriophorum gracile
Galium odoratum
Viola epipsila
Angelica archangelica
Ranunculus trichophyllus

metsäkirvinen
peukaloinen
rautiainen
punarinta
hernekerttu
mustapääkerttu
sirittäjä
pajulintu
idänuunilintu
hippiäinen

harmaasieppo
kuusitiainen
puukiipijä
käpytikka
varpushaukka
vihervarpunen
keltasirkku
kääpiösarvikotilo
lehtopalmikkosammal
lettokilpisammal

kantokorvasammal
harsosammal
ruutusammal
kantoraippasammal
ota-alvesammal
isoalvesammal
kantokinnassammal
luhtaliuskasammal
korkkikerroskääpä
hentoneulajäkälä

haavanhyytelöjäkälä
takkuhankajäkälä
silomunuaisjäkälä
sykeröpiippo
hietaneilikka
suovalkku
punakämmekkä
lehtonata
vuorijalava
kangasraunikki

röyhysara
hetesara
vuorimunkki
idänkeulankärki
lettovilla
hoikkavilla
tuoksumatara
korpiorvokki
väinönputki
purosätkin

Julkaistu 9.8.2013 klo 10.50, päivitetty 9.8.2013 klo 13.34

Aihealue: