Hirvasjärvi, Raatejärvi ja Tulijärvi

Natura 2000 -kohteiden tietoja päivitetään

Natura 2000 -kohteiden tiedot ovat osin muuttuneet. Kaikkien kohteiden tietoja ei ole vielä päivitetty tähän verkkopalveluun. Ajantasaiset tiedot ovat karttapalvelussa:

Koodi

FI 1200 745

Kunta

Suomussalmi

Pinta-ala

130 ha

Aluetyyppi

SPA (vieressä SAC tai SPA)

Alue kartalla

Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu (kirjoita hakukenttään Natura-alueen nimi tai koodi)

Alueen kuvaus

Natura-alue sijaitsee noin 20 kilometriä Suomussalmen kylältä koilliseen. Tulijärvi ja Hirvasjärvi ovat Kuivasjärven kautta Kiantajärveen laskevan vesistön latvajärviä. Vedenjakajan toisella puolella oleva Raatejärvi laskee toista kautta Kiantajärveen.

Alue paikkatietoikkunassa

Rehevien ja matalien järvien linnusto on kainuulaisittain runsas ja monipuolinen. Varsinkin kahlaajalajisto on edustava. Alue täydentää viereistä soiden ja vanhojen luonnonmetsien suojelukohdetta, Sydänmaanaron aluetta. Tulijärvi ja Hirvasjärvi ovat Kuivasjärven kautta Kiantajärveen laskevan vesistön latvajärviä. Vedenjakajan toisella puolella oleva Raatejärvi laskee toista kautta Kiantajärveen.

Tulijärvi on kauttaaltaan matala sen suurimman syvyyden ollessa noin yksi metri. Valuma-alueen pinta-ala on 5,3 km. Kuivana kautena järven vesipinta-ala supistuu alle puoleen. Järven humus- ja ravinnepitoisuudet ovat ympäröivien metsänhakkuiden ja ojitusten vuoksi kohonneet. Tulijärveä reunustavat luhta- ja saranevat.

Valtatiehen rajoittuva Hirvasjärvi muodostuu kolmesta erillisestä vesialtaasta, joiden syvin kohta on vain puoli metriä. Järven lounaisnurkasta laskee puro Tulijärveen. Vesi on humuspitoista ja ravinnepitoisuudet alhaiset. Hirvasjärvessä luhta- ja saranevojen ympäröimän vesialueen umpeenkasvu on edennyt pisimmälle.

Raatejärvi on edellä mainittuja järviä karumpi ja hiukan syvempi (syvin kohta 2 m). Valuma-alueen pinta-ala on 1,8 km.

Kaikissa järvissä ilmaversoisten vesikasvien vyöhykkeen valtalaji on järvikorte. Kelluslehtisistä vesikasveista vallitsevat ulpukka, uistinvita, pohjanlumme ja palpakot.

Linnustossa on sekä eteläisiä että pohjoisia lajeja: mustakurkku-uikku, uivelo, vesipääsky, mustaviklo ja jänkäkurppa.

Suojeluperusteet ja -tavoite

Hirvas-, Raate- ja Tulijärvi ovat matalia ja umpeensoistuvia järviä, joiden pesimälinnusto on kainuulaisittain runsas ja monipuolinen. Erityisesti kahlaajalajisto on hyvin edustava. Verrattaessa taannoisia laskentoja uudempiin on linnustossa tapahtunut jonkin verran muutoksia kolmen järven kokonaisuudessa. Vesilintujen parimäärä on hieman kasvanut, kahlaajien parimäärä pysynyt jokseenkin ennallaan ja varpuslintujen parimäärä romahtanut. Hirvasjärvi on näistä paras lintujärvi ja tämä on myös ainoa, jolla pesii lokkikolonnia.

Merkittävimmät alueen perustamis- ja suojeluperusteet ovat seuraavat lintudirektiivin liitteen I lajit:

A151 suokukko Calidris pugnax
A038 laulujoutsen Cygnus cygnus
A002 kuikka Gavia arctica
A127 kurki Grus grus
A177 pikkulokki Hydrocoloeus minutus
A068 uivelo Mergus albellus
A140 kapustarinta Pluvialis apricaria
A166 liro Tringa glareola

Sekä säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut, jotka voidaan rinnastaa liitteen I lajeihin:

A054 jouhisorsa Anas acuta
A061 tukkasotka Aythya fuligula
A179 naurulokki Chroicocephalus ridibundus
A152 jänkäkurppa Lymnocryptes minimus
A260 keltavästäräkki Motacilla flava
A161 mustaviklo Tringa erythropus

Lisäksi kaikki tietolomakkeen taulukossa 3.2 mainitut lajit, joiden osalta alue on vähintään merkittävä, kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.

Natura -tietolomake

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Alue sisältyy valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Alueen toteutustapa on luonnonsuojelulaki (vesialueet vesilaki). Alueella on kaksi suojelualuetta (Raatesuon soidensuojelualue, Sydänmaanaron luonnonsuojelualue (Kalevalapuisto)), jotka käsittävät 97,3 % Natura-alueen pinta-alasta. Valtion suojelutarkoitukseen varattua aluetta on 0,52 ha ja yksityismaita 2,94 ha. Maakuntakaavassa alueella on SL-merkintä.

Uhanalaiset lajit (2019 luokitus) ja direktiivilajit

1214 viitasammakko Rana arvalis  
A039 taigametsähanhi Anser fabalis fabalis  
A099 nuolihaukka Falco subbuteo  
A050 haapana Mareca penelope VU
A065 mustalintu Melanitta nigra  
A548 kuukkeli Perisoreus infaustus  
A007 mustakurkku-uikku Podiceps auritus EN
  hömötiainen Poecile montanus EN
A542 pohjansirkku Schoeniclus rustica  
  pajusirkku Schoeniclus schoeniclus VU
Julkaistu 6.9.2013 klo 11.37, päivitetty 21.2.2020 klo 11.35

Julkaisija: