Hiidenportin alueet

Koodi:

FI 1200 625

Kunta

Sotkamo

Pinta-ala:

5123 ha

Aluetyyppi:

SCI

Alueen kuvaus:

Hiidenportin kansallispuiston keskeinen osa on jyrkkäreunainen rotkolaakso, joka jatkuu kapeana ja syvänä halki koko alueen. Vajoamassa on useita peräkkäisiä rotkojärviä ja lampia. Kapea Porttijoki virtaa pohjalla. Muu osa alueesta on topografialtaan matalahkoa vaaraseutua. Metsäiset vaarat vuorottelevat kapeiden painanteiden ja pienialaisten soiden kanssa.
Metsistä valtaosa on tuoreita kankaita. Mäkien ja vaarojen laet ovat yleensä variksenmarja-puolukkatyypin männiköitä, kun taas rinteillä ja alavimmilla paikoilla laaksojen laidoilla kasvaa usein kunttaisia puolukka-mustikkatyypin kuusikoita. Keski-ikäiset ja vanhat puustoikäluokat ovat hallitsevia. Puusto on keskimäärin 100 - 150 vuotiasta. Suuret yksittäiset kuuset ylittävät kuitenkin reippaasti 200 vuoden iän. Puiston länsilaidalla 70-luvun avohakkuissa on kaadettu myös alueen rajauksen sisäpuolelle jäänyttä metsää.
Vallitseva suoyhdistymätyyppi on ilmaston suuren humidisuuden ja runsaiden valumavesien luoma aapasuo. Suot kiemurtelevat notkoissa ja laaksoissa kapeina juotteina ja muodostavat kankaiden ja soiden pienipiirteisen sokkelon. Tyypillisimpiä soita ovat karut rämeet ja korvet, nevat ovat pienialaisia. Alueen luoteisosassa on lettoja. Sekä lähteet että tihkupinnat ovat Hiidenportissa varsin yleisiä.
Hiidenportin järvet ja lammet ovat pieniä ja karuja. Syrjä, Iso-Oravijärvi, Oravilampi, Porkkajärvi ja Porttijoen lammet ovat ruskeavetisiä ja karuja järvikortetyypin vesiä. Rannat ovat suota tai kangasta.

Kansallispuiston ulkopuolisia, mutta siihen kiinteästi liittyviä vanhojen metsien alueita ovat Lakilehto, Lapamäki ja Porkkasalo.
Lakilehto sijaitsee Hiidenportin kansallispuiston itä/koillispuolella. Vallitseva kasvillisuustyyppi on tuore kangas. Puusto on vanhaa, vähintään 150 v. ja kuusivaltaista, sekapuuna kasvaa mäntyä (paikoin myös aihkeja) ja koivua. Pienialaisesti lehtipuuston (koivu, haapa) osuus voi olla huomattava, jopa kolmannes.
Kolkonvaaran metsät ovat hyvin samantyyppisiä kuin Lakilehdossa. Koillisrinne on muuta aluetta rehevämpää. Puuston määrä , samoin kuin haapojen ja aihkien osuus on hieman suurempi kuin Lakilehdossa. Keskiosissa on selviä määrämittahakkuun kantoja (justeerikantoja).
Eri lahoamisasteiden kuollutta pysty- ja maapuuta on kaikkialla varsin runsaasti, eniten varjoisissa rinteissä. Raidankeuhkojäkälää Lakilehdon kaakkoisosassa raidalla. Haavat, jossain määrin myös aihkit keskittyvät rinteisiin.
Kolkonvaaran ja Lakilehdon välissä on rehevä neva/korpijuotti. Lakilehdon kaakkoiskulmalla kankaan ja suon reunamilla on lähde. Karhulampien seutu on maisemallisesti hyvin kaunista, tosin eteläpuolen hakkuuaukeat rikkovat idylliä. Metsätaloustoiminnan jäljet ovat alueella yleisesti ottaen kuitenkin hyvin vähäisiä.

Lapamäen vanhojen metsien alue rajoittuu Hiidenportin kansallispuiston länsiosaan. Metsätyypiltään Lapamäki on rehevää puolukka-mustikkatyypin metsää. Metsät ovat luontaisesti syntyneet metsäpalon jälkeen. Alueella on tehty siemenpuuasentohakkuita Mustalampien pohjois- ja eteläpuolella ja aiemman puusukupolven puita on poistettu koko alueelta, joskin niitä on vielä kohtalaisesti. Muuten metsät ovat hoitamattomia. Osa alueista on enemmän aarniometsäisiä, maapuita on enemmän ja haavan osuus on suurempi. Raidankeuhkojäkälää raidalla.

Porkkasalo rajautuu länsipuoleltaan Hiidenportin kansallispuistoon ja itäpuolella Kuhmon kunnassa on lähellä Teerisuo - Lososuon soidensuojelualue.
Metsätyypit vaihtelevat variksenmarja-puolukkatyypistä puolukka-mustiikkatyyppiin. Painopiste on tuoreemmilla kasvillisuustyypeillä. Metsärakenteeltaan alue jakautuu uudistusaloihin ja vanhoihin luonnonmetsiin. Valtapuuston muodostaa järeä vanha mänty, jonka alta on nousemassa eri-ikäistä kuusta. Tuoreemmilla paikoilla lehtipuiden, myös haavan osuus kasvaa. Joillakin alueilla haapa on jopa metsäkuvassa selvästi näkyvä. Haapaa on myös kaadettu riistan ravinnoksi ja taskutettu. Alueella on paljon sammaloituneita luontaisesti kaatuneita puita ja tuulenkaatoja. Palokoroja on nähtävissä.
Alueella on toteutettu ja sinne on suunniteltu vanhan metsän uudistushakkuita. Toimenpidealueille on joillakin alueilla tehty tieurat. Paikoin nuoremmissa männiköissä on suoritettu kasvatushakkuita harventamalla mäntyjä ja poistamalla alikasvoskuusta.

Alueen eläimistö käsittää tyypillistä Kainuun metsävaltaisten erämaaseutujen eläimistöä. Kaikki neljä uhanalaista suurpetoamme kuuluvat alueen lajistoon, samoin uhanalainen liito-orava. Myös seudun linnusto on monipuolinen, joukossa on useita lintudirektiivin liitteen I Suomessa uhanalaisia lajeja.
Alueen kääpälajisto on poikkeuksellisen rikas, lajistoon kuuluu lukuisia harvinaisia ja uhanalaisia kääpälajeja, kuten lohkokääpä (V/V), raidantuoksukääpä (V/V), sitruunakääpä (V/E) ja kääväkkäistä harjasorakas (V/V)

Hiidenportin kansallispuisto siihen kiinteästi liittyvine vanhojen metsien alueineen kuuluu Kainuun jylhimpiin ja luonnontilaisimpiin erämaaseutuihin. Alue soveltuu erikoisen hyvin retkeily- ja luontoharrastuskohteeksi.

Suojelutilanne:

Ei suojeltu

13 %

Kansallispuisto

87 %

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot:

Hiidenportti on kansallispuisto. Lakilehto, Lapamäki ja Porkkasalo ovat vanhojen metsien suojeluohjelman alueita, jotka on tarkoitus liittää kansallispuistoon.

Luontodirektiivin luontotyypit:

Humuspitoiset lammet ja järvet

5 %

Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho-Batrachium-kasvillisuutta

0 %

*Fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt

0 %

Vuoristojen niitetyt niityt

0 %

*Keidassuot

0 %

Vaihettumissuot ja rantasuot

1 %

Fennoskandian lähteet ja lähdesuo

0 %

Letot

0 %

*Aapasuot

7 %

Kasvipeitteiset silikaattikalliot

1 %

Kallioiden pioneerikasvillisuus (Sedo-Scleranthion tai Sedo albi-Veronicion dillenii)

0 %

*Luonnontilaiset tai niiden kaltaiset kuusivaltaiset vanhat metsät

7 %

*Luonnontilaiset tai niiden kaltaiset mäntyvaltaiset vanhat metsät

18%

*Luonnontilaiset tai niiden kaltaiset vanhat havupuusekametsä

46%

*Luonnontilaiset tai niiden kaltaiset vanhat havu-lehtipuusekametsät

1 %

*Luonnontilaiset tai niiden kaltaiset vanhat lehtipuuvaltaiset metsät

0 %

Boreaaliset lehdot

0 %

Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit

1 %

*Koivuvaltaiset puustoiset suot

0 %

*Mäntyvaltaiset puustoiset suot

13%

*Kuusivaltaiset puustoiset suot

0 %

* priorisoitu luontotyyppi

Luontodirektiivin liitteen II lajit:

Pteromys volans

liito-orava

Pytho kolwensis

korpikolva

Cephalozia macounii

hitupihtisammal

Ranunculus lapponicus

lapinleinikki

Lintudirektiivin liitteen I linnut:

Falco columbarius

ampuhaukka

Aegolius funereus

helmipöllö

Gavia stellata

kaakkuri

Sterna hirundo

kalatiira

Pluvialis apricaria

kapustarinta

Gavia arctica

kuikka

Grus grus

kurki

Strix nebulosa

lapinpöllö

Cygnus cygnus

laulujoutsen

Tringa glareola

liro

Pernis apivorus

mehiläishaukka

Tetrao urogallus

metso

Dryocopus martius

palokärki

Lanius collurio

pikkulepinkäinen

Ficedula parva

pikkusieppo

Picoides tridactylus

pohjantikka

Bonasa bonasia

pyy

Circus cyaneus

sinisuohaukka

Philimachus pugnax

suokukko

Asio flammeus

suopöllö

Strix uralensis

viirupöllö

uhanalainen laji

uhanalainen laji

Muuta lajistoa:

Phylloscopus trochiloides

idänuunilintu

Loxia leucoptera

kirjosiipikäpylintu

Perisoreus infaustus

kuukkeli

Parus cicntus

lapintiainen

Tringa ochropus

metsäviklo

Numenius phaeopus

pikkukuovi

Gallinago gallinago

taivaanvuohi

Apus apus

tervapääsky

Bombycilla garrulus

tilhi

Parus cristatus

töyhtötiainen

Tringa nebularia

valkoviklo

Convallaria majalis

kielo

Viburnum opulus

koiranheisi

Monotropa hypopitys

mäntykukka

Actaea spicata

mustakonnanmarja

Daphne mezereum

näsiä

Petasites frigidus

pohjanruttojuuri

Dactylorhiza incarnata incarnata

punakämmekkä

Rhynchospora fusca

ruskopiirtoheinä

Pteridium aquilinum latiusculum

sananjalka

Listeria ovata

soikkokaksikko

Milium effusum

tesma

Goodyera repens

yövilkka

Hylocomiastrum pyrenaicum

pohjankerrossammal

Lobaria pulmonaria

raidankeuhkojäkälä

Phellinus nigrolimitatus

aarnikääpä

Phellinus populicola

haavanarinakääpä

Polyporus pseudobetulinus

haavanpökkelökääpä

Sistotrema raduloides

hammaskurokka

Gloiodon strigosus

harjasorakas

Oligoporus lowei

hentohaprakääpä

Poria placentus

istukkakääpä

Cystostereum murraii

känsäorvakka

Anomoporia bombycina

käpäläkääpä

Hericium coralloides

koralliorakas

Skeletocutis odora

korpiludekääpä

Skeletocutis kuehneri

kuultoludekääpä

Phellinus chrysoloma

kuusenkääpä

Poria crustulina

lohkokääpä

Skeletocutis jelicii

lutikkakääpä

Antrodia mellita

mesipillikääpä

Asterodon ferruginosus

oravuotikka

Phellinus lundellii

pikireunakääpä

Phlebia centrifuga

pohjanrypykkä

Junghuhnia collabens

punakarakääpä

Amylocystis lapponica

pursukääpä

Haploporus odorus

raidantuoksukääpä

Antrodia albobrunnea

riekonkääpä

Phellinus viticola

riukukääpä

Phellinus ferrugineofuscus

ruostekääpä

Fomitopsis rosea

rusokantokääpä

Aporpium caryae

rustikka

Gelatoporia pannocincta

silokääpä

Poria lenis

sirppikääpä

Antrodiella citrinella

sitruunakääpä

Skeletocutis stellae

välkkyludekääpä

Kavinia alboviridis

viherkarhikka

Julkaistu 5.9.2013 klo 14.48, päivitetty 5.9.2013 klo 14.48

Julkaisija: