Hiastinlahti

Natura 2000 -kohteiden tietoja päivitetään

Natura 2000 -kohteiden tiedot ovat osin muuttuneet. Kaikkien kohteiden tietoja ei ole vielä päivitetty tähän verkkopalveluun. Ajantasaiset tiedot ovat karttapalvelussa:

Koodi FI1100600
Kunta Ii
Pinta-ala (ha)     168
Aluetyyppi SAC/SPA
Alue kartalla Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu

Alueen kuvaus

Hiastinlahti on edustava ja luonnontilainen osa Iijoen laajaa suistoa. Hiastinlahti muodostuu Hiastinhaarasta, joka on Iijoen suiston haara ja varsinaisesta Hiastinlahdesta. Hiastinhaaran suistossa on kapeita jokiuomia, saraikkoniittyjen valtaamia entisiä jokiuomia ja pensoittuneita saaria. Alueen vesikasvillisuus on hyvin makeavetistä. Rantaniityillä ja ilmaversoisten vyöhykkeissä on paljon sisävesien piirteitä. Hiastinlahden perukassa on laajoja järvikaislan ja rantaluikan muodostamia kasvustoja. Uposvesikasvillisuus lahden lampareissa, uomissa ja matalissa vesissä on runsas. Rantaniittyjen valtasaroja ovat tupassara ja vesisara; luhtakastikka on tavallisin heinä. Alueella on laajalti primäärisukkessiometsiä, jotka ovat osin soistuneita ja luhtaisia. Suiston uloimmilla saarekkeilla on harvakseltaan kiiltopajupensaita. Sisemmillä saarilla on kiiltopaju-harmaaleppäpensaikoita tai harmaalepikoita. Alueella on pienialaisena mesiangervolepikoita sekä mannerrannan tuntumassa puolukka-mustikkatyypin kangasmetsiä.

Hiastinlahdella pesii edustava joukko kosteikkolajeja, joista mainittavin on uivelo (Suomen läntisimpiä pesimäpaikkoja). Lahti mataline saarineen ja vanhoine jokiuomineen on myös merkittävä muutonaikainen levähdysalue monille vesi- ja kahlaajalinnuille. Muutolla levähtävien vesilintujen ja kahlaajien määrät ovat enimmillään useita satoja yksilöitä.

Hiastinlahti on valtakunnallisesti arvokas lintuvesikohde. Se on merkittävä pesimäalue ja tärkeä muutonaikainen levähtämisalue vesilinnuille ja kahlaajille. Levähtäjämäärä on enimmillään useita satoja yksilöitä. Pesimäaikaan Hiastinlahdella on tavattu 12 vesilintulajia ja yhdeksän kahlaajalajia sekä lokkilintuja kuusi lajia. Luonnonsuojelullisesti arvokkaimmat pesimälajit ovat jouhisorsa, lapasorsa, uivelo ja ruskosuohaukka.

Luontodirektiivin liitteen II kasvilajeista alueella esiintyy lietetatar. Lietetattaren esiintymä on osa Iijoen suiston erittäin merkittävää lietetataresiintymää.

Hiastinlahti on suosittu sorsastuspaikka. Vedenjuoksutuksen katkaiseminen aikoinaan aiheutti rehevöitymistä, mutta yhteys Iijokeen on avattu uudestaan.

Peruste D kohdan 3.3. lajeille: oikovesirikko ja kolmihedevesirikko ovat Pohjois-Pohjanmaan rannikolla harvinaisehkoja vesikasveja.

Suojelutavoite

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.

Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
- Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys alueen käyttöä ohjaamalla ja hoitotoimenpitein. 
- Luontotyypin, lajin ja populaation määrää lisätään ja elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Hiastinlahti kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja on Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä maakuntakaavassa merkitty luonnonsuojelualueeksi.

Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain ja vesilain nojalla. Valtaosa alueesta on jo suojeltu yksityismaan suojelualueena.

Alueen tietolomake

Luontodirektiivin luontotyypit

Koodi Nimi Pinta-ala, ha
1330 Jokisuistot 104,5
1150 Fladat, kluuvijärvet ja laguuninomaiset lahdet     1,5
1630 Itämeren boreaaliset rantaniityt 5,532
7140 Vaihettumissuot ja rantasuot 38,4
9030 Maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät    57
9050 Boreaaliset lehdot 12
9080 Fennoskandian metsäludat 9,5
91D0 Puustoiset suot 15

Lajit

Ampuhaukka Falco columbarius
Heinätavi Anas querquedula
Härkälintu Podiceps grisegena
Jouhisorsa Anas acuta
Jänkäsirriäinen Limicola falcinellus
Kalatiira Sterna hirundo
Kurki Grus grus
Lapasorsa Anas clypeata
Lapinsirri Calidris temminckii
Lapintiira Lapintiira
Laulujoutsen Cygnus cygnus
Liro Tringa glareola
Mustalintu Melanitta nigra
Mustaviklo Tringa erythropus
Naurulokki Larus ridibundus
Pikkulokki Hydrocoleus minutus
Pilkkasiipi Melanitta fusca
Punajalkaviklo Tringa totanus
Punakuiri Limosa lapponica
Ruskosuohaukka Circus aeruginosus
Räyskä Sterna caspia
Selkälokki Larus ruscus fuscus
Sinirinta Luscinia svecica
Sinisuohaukka Circus cyaneus
Suokukko Philomachus pugnax
Suopöllö Asio flammeus
Teeri Tetrao tetrix
Tukkasotka Aythya fuligula
Uivelo Mergus albellus
Vesipääsky Phalaropus lobatus
Lietetatar Persicaria foliosa

 

 

Julkaistu 23.7.2013 klo 14.49, päivitetty 3.12.2019 klo 13.46