Hyppää sisältöön

Hiastinlahti

Natura 2000 -kohteiden tietoja päivitetään

Natura 2000 -kohteiden tiedot ovat osin muuttuneet. Kaikkien kohteiden tietoja ei ole vielä päivitetty tähän verkkopalveluun. Ajantasaiset tiedot ovat karttapalvelussa:

Kunta Ii
Pinta-ala (ha)     168
Aluetyyppi SAC/SPA
Alue kartalla Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu

Alueen kuvaus

Hiastinlahti on edustava ja luonnontilainen osa Iijoen laajaa suistoa. Hiastinlahti muodostuu Hiastinhaarasta, joka on Iijoen suiston haara ja varsinaisesta Hiastinlahdesta. Hiastinhaaran suistossa on kapeita jokiuomia, saraikkoniittyjen valtaamia entisiä jokiuomia ja pensoittuneita saaria. Alueen vesikasvillisuus on hyvin makeavetistä. Rantaniityillä ja ilmaversoisten vyöhykkeissä on paljon sisävesien piirteitä. Hiastinlahden perukassa on laajoja järvikaislan ja rantaluikan muodostamia kasvustoja. Uposvesikasvillisuus lahden lampareissa, uomissa ja matalissa vesissä on runsas. Rantaniittyjen valtasaroja ovat tupassara ja vesisara; luhtakastikka on tavallisin heinä. Alueella on laajalti primäärisukkessiometsiä, jotka ovat osin soistuneita ja luhtaisia. Suiston uloimmilla saarekkeilla on harvakseltaan kiiltopajupensaita. Sisemmillä saarilla on kiiltopaju-harmaaleppäpensaikoita tai harmaalepikoita. Alueella on pienialaisena mesiangervolepikoita sekä mannerrannan tuntumassa puolukka-mustikkatyypin kangasmetsiä.

Hiastinlahdella pesii edustava joukko kosteikkolajeja, joista mainittavin on uivelo (Suomen läntisimpiä pesimäpaikkoja). Lahti mataline saarineen ja vanhoine jokiuomineen on myös merkittävä muutonaikainen levähdysalue monille vesi- ja kahlaajalinnuille. Muutolla levähtävien vesilintujen ja kahlaajien määrät ovat enimmillään useita satoja yksilöitä.

Hiastinlahti on valtakunnallisesti arvokas lintuvesikohde. Se on merkittävä pesimäalue ja tärkeä muutonaikainen levähtämisalue vesilinnuille ja kahlaajille. Levähtäjämäärä on enimmillään useita satoja yksilöitä. Pesimäaikaan Hiastinlahdella on tavattu 12 vesilintulajia ja yhdeksän kahlaajalajia sekä lokkilintuja kuusi lajia. Luonnonsuojelullisesti arvokkaimmat pesimälajit ovat jouhisorsa, lapasorsa, uivelo ja ruskosuohaukka.

Luontodirektiivin liitteen II kasvilajeista alueella esiintyy lietetatar. Lietetattaren esiintymä on osa Iijoen suiston erittäin merkittävää lietetataresiintymää.

Hiastinlahti on suosittu sorsastuspaikka. Vedenjuoksutuksen katkaiseminen aikoinaan aiheutti rehevöitymistä, mutta yhteys Iijokeen on avattu uudestaan.

Peruste D kohdan 3.3. lajeille: oikovesirikko ja kolmihedevesirikko ovat Pohjois-Pohjanmaan rannikolla harvinaisehkoja vesikasveja.

Suojelutavoite

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.

Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
- Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys alueen käyttöä ohjaamalla ja hoitotoimenpitein. 
- Luontotyypin, lajin ja populaation määrää lisätään ja elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Hiastinlahti kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja on Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä maakuntakaavassa merkitty luonnonsuojelualueeksi.

Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain ja vesilain nojalla. Valtaosa alueesta on jo suojeltu yksityismaan suojelualueena.

Alueen tietolomake

Luontodirektiivin luontotyypit

Koodi Nimi Pinta-ala, ha
1330 Jokisuistot 104,5
1150 Fladat, kluuvijärvet ja laguuninomaiset lahdet     1,5
1630 Itämeren boreaaliset rantaniityt 5,532
7140 Vaihettumissuot ja rantasuot 38,4
9030 Maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät    57
9050 Boreaaliset lehdot 12
9080 Fennoskandian metsäludat 9,5
91D0 Puustoiset suot 15

Lajit

Jouhisorsa Anas acuta
Lapasorsa Anas clypeata
Heinätavi Anas querquedula
SUopöllö Asio flammeus
Tukkasotka Aythya fuligula
Lapinsirri Calidris temminckii
Ruskosuohaukka Circus aeruginosus
Sinisuohaukka Circus cyaneus
Laulujoutsen Cygnus cygnus
Ampuhaukka Falco columbarius
Kurki Grus grus
Selkälokki Larus ruscus fuscus
Pikkulokki Larus minutus
Naurulokki Larus ridibundus
Jänkäsirriäinen Limicola falcinellus
Punakuiri Limosa lapponica
Sinirinta Luscinia svecica
Pilkkasiipi Melanitta fusca
Mustalintu Melanitta nigra
Uivelo Mergus albellus
Vesipääsky Phalaropus lobatus
Suokukko Philomachus pugnax
Härkälintu Podiceps grisegena
Räyskä Sterna caspia
Kalatiira Sterna hirundo
Lapintiira Sterna paradisaea
Teeri Tetrao tetrix
Mustaviklo Tringa erythropus
Liro Tringa glareola
Punajalkaviklo Tringa totanus
Lietetatar Persicaria foliosa

 

Julkaistu 23.7.2013 klo 14.49, päivitetty 2.7.2020 klo 12.28