Hiastinlahti

Alueen kuvaus

Hiastinlahti on edustava ja luonnontilainen osa Iijoen laajaa suistoa. Hiastinlahti muodostuu Hiastinhaarasta, joka on Iijoen suiston haara ja varsinaisesta Hiastinlahdesta. Hiastinhaaran suistossa on kapeita jokiuomia, saraikkoniittyjen valtaamia entisiä jokiuomia ja pensoittuneita saaria. Alueen vesikasvillisuus on hyvin makeavetistä. Rantaniityillä ja ilmaversoisten vyöhykkeissä on paljon sisävesien piirteitä. Hiastinlahden perukassa on laajoja järvikaislan ja rantaluikan muodostamia kasvustoja. Uposvesikasvillisuus lahden lampareissa, uomissa ja matalissa vesissä on runsas. Rantaniittyjen valtasaroja ovat tupassara ja vesisara; luhtakastikka on tavallisin heinä. Alueella on laajalti primäärisukkessiometsiä, jotka ovat osin soistuneita ja luhtaisia. Suiston uloimmilla saarekkeilla on harvakseltaan kiiltopajupensaita. Sisemmillä saarilla on kiiltopaju-harmaaleppäpensaikoita tai harmaalepikoita. Alueella on pienialaisena mesiangervolepikoita sekä mannerrannan tuntumassa puolukka-mustikkatyypin kangasmetsiä.

Hiastinlahdella pesii edustava joukko kosteikkolajeja, joista mainittavin on uivelo (Suomen läntisimpiä pesimäpaikkoja). Lahti mataline saarineen ja vanhoine jokiuomineen on myös merkittävä muutonaikainen levähdysalue monille vesi- ja kahlaajalinnuille. Muutolla levähtävien vesilintujen ja kahlaajien määrät ovat enimmillään useita satoja yksilöitä.

Hiastinlahti on valtakunnallisesti arvokas lintuvesikohde. Se on merkittävä pesimäalue ja tärkeä muutonaikainen levähtämisalue vesilinnuille ja kahlaajille. Levähtäjämäärä on enimmillään useita satoja yksilöitä. Pesimäaikaan Hiastinlahdella on tavattu 12 vesilintulajia ja yhdeksän kahlaajalajia sekä lokkilintuja kuusi lajia. Luonnonsuojelullisesti arvokkaimmat pesimälajit ovat jouhisorsa, lapasorsa, uivelo ja ruskosuohaukka.

Luontodirektiivin liitteen II kasvilajeista alueella esiintyy lietetatar. Lietetattaren esiintymä on osa Iijoen suiston erittäin merkittävää lietetataresiintymää.

Hiastinlahti on suosittu sorsastuspaikka. Vedenjuoksutuksen katkaiseminen aikoinaan aiheutti rehevöitymistä, mutta yhteys Iijokeen on avattu uudestaan.

Peruste D kohdan 3.3. lajeille: oikovesirikko ja kolmihedevesirikko ovat Pohjois-Pohjanmaan rannikolla harvinaisehkoja vesikasveja.

Suojelutavoite

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.

Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
- Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys alueen käyttöä ohjaamalla ja hoitotoimenpitein. 
- Luontotyypin, lajin ja populaation määrää lisätään ja elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein.

Hiastinlahti kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja on Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä maakuntakaavassa merkitty luonnonsuojelualueeksi.

Alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain ja vesilain nojalla. Valtaosa alueesta on jo suojeltu yksityismaan suojelualueena.

Alueen tietolomake

Luontodirektiivin luontotyypit

Lajit