Heinä-Suvanto - Hetejärvi

Natura 2000 -kohteiden tietoja päivitetään

Natura 2000 -kohteiden tiedot ovat osin muuttuneet. Kaikkien kohteiden tietoja ei ole vielä päivitetty tähän verkkopalveluun. Ajantasaiset tiedot ovat karttapalvelussa:

Koodi FI0900046
Kunta Keitele, Viitasaari
Pinta-ala (ha) 1224
Aluetyyppi SAC ja SPA
Alue kartalla
 
Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu
(kirjoita hakuun paikan nimi)

Alueen kuvaus

Kohde koostuu Keski-Suomen puolella sijaitsevasta Heinä-Suvannon lintuvesikohteesta ja Pohjois-Savon puolella sijaitsevasta Hetejärven lintuvesikohteesta sekä näiden väliin jäävästä maakuntien rajalla olevasta Suvantojärvestä. Kohde on linnustoltaan kansainvälisesti arvokas. 

Heinä-Suvanto kuivattiin 1800-luvun alkupuolella karjanrehun niittoalueeksi. Käytön loputtua alue on vettynyt ja soistunut. Nykyään kosteikko on keväisin tulvivaa luhtaista nevaa. Heinä-Suvannon pääasiallisen kasvillisuuden muodostaa järvikorte, mutta saraniitty ja pensaikkovyöhykkeet ovat paikoin laajat. Avovesialuetta on vain läpikulkevassa uomassa ja kunnostusten yhteydessä mekaanisesti muodostetuissa allikoissa. Pinnan noston myötä ympärivuotista vesipintaa on olennaisesti laajemmalla alueella, mutta tältä osin vesialue on ilmaversoisten kasvien peittämää. Heinä-Suvannon avoimen kosteikon ja vanhan rantavallin välissä on iäkäs luonnontilainen puusto. Heinä-Suvannon pesimälinnusto on hyvin monipuolinen ja myös järven muutonaikainen merkitys on huomattava.  

Heinä-Suvannon rantavallin etelä- ja länsipuolella on suoalue, joka on pääosin luonnontilainen ja muilta osin ennallistettu. Suolla tavataan monipuolinen valikoima räme-, korpi -ja nevatyyppejä. Suoalue liittyy kiinteästi Heinä-Suvannon lintuveteen. 

Heinä-Suvannon osa-alueeseen kuuluu myös vedenjakaja-alueen laaja mutta matala ja runsashumuksinen Suvantojärvi, jolla on niin ikään merkitystä lintujen muutonaikaisena levähdysalueena. 

Hetejärvi on pinnanmyötäisesti umpeenkasvava linnustollisesti arvokas järvi. Umpeenkasvu on jo varsin pitkällä, mutta paikoin lähellä puustoreunustakin tavataan vapaata vesipintaa. Järven rannassa on suursaraista rantanevaa. Lännestä suolle tulevan puron varressa ja pitkin rantasuon pohjoislaitaa sekä paikoin järven eteläreunassa esiintyy varsin laajoilla alueilla mesotrofista, jopa meso-eutrofista kasvillisuutta. Hetejärven eteläpäässä keskellä ojitettua rämettä on lettoinen laikku. Hetejärven reunarämeet ovat suurimmaksi osaksi ojituksen kautta syntyneitä. Hetejärveä on kunnostettu patoamalla. 

Alue on kansainvälisesti arvokas Ramsar-kosteikkosuojelusopimukseen kuuluva lintujen muutto- ja pesimäaikainen alue, jolla esiintyy myös arvokasta kosteikko- ja suokasvillisuutta. Kohteella on toteutettu lukuisia suhteellisen mittavia kunnostustoimenpiteitä ja todennäköisesti umpeenkasvaneimmissa osissa tarvitaan edelleen kertaluonteisia toimenpiteitä sekä mahdollisuuksien mukaan myös jatkuvaa hoitoa esimerkiksi vesikasvillisuutta niittämällä.

Suojelutavoite

Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa. 

Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys
  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla
  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä
  • luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein
  • luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein 

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot
 

Suojeluohjelmat ja -selvitykset

  • Heinäsuvanto: Lintuvesien suojeluohjelma, luonnonsuojelualue, Seutukaavan 1. vk SU, 5. vk SL 617.  

Suojelun toteuttamiskeinot

  • Luonnonsuojelulaki: Heinäsuvanto (jo 388 ha rauhoitettu) ja Hetejärvi
  • Vesilaki: Suvantojärvi 

Suojelun perusteina olevat luontotyypit  

(Päätöksellä 2018 lisätyt luontotyypit lihavoituna)

 

Koodi Luontotyyppi Pinta-ala, ha
3160 Humuspitoiset  järvet ja lammet 353
7110 Keidassuot 126
7140 Vaihettumissuot ja rantasuot 172
7310 Aapasuot 57
9010 Boreaaliset luonnonmetsät 20
9050 Boreaaliset lehdot 0,1
9080 Fennoskandian metsäluhdat 1,1
91E0 Alnus glutinosa ja Fraxinus excelsior -tulvametsät 4,1
91D0 Puustoiset suot        177

 

Päätöksellä 2018 poistetut luontotyypit 

Ei ole

 

Suojelun perusteina olevat lajit 

(Päätöksellä 2018 lisätyt lajit lihavoituna)

 

Koodi Laji
A223 helmipöllö
A054 jouhisorsa
A056 lapasorsa
A055 heinätavi
A051 harmaasorsa
A039 metsähanhi
A222 suopöllö
A059 punasotka
A061 tukkasotka
A104 pyy
A021 kaulushaikara
A146 lapinsirri
A081 ruskosuohaukka
A082 sinisuohaukka
A037 pikkujoutsen
A038 laulujoutsen
A236 palokärki
A542 pohjansirkku
A098 ampuhaukka
A099 nuolihaukka
A096 tuulihaukka
A320 pikkusieppo
A001 kaakkuri
A217 varpuspöllö
A127 kurki
A338 pikkulepinkäinen
A177 pikkulokki
A179 naurulokki
A157 punakuiri
A156 mustapyrstökuiri
A152 jänkäkurppa
A065 mustalintu
A068 uivelo
A260 keltavästäräkki
A094 sääksi
A072 mehiläishaukka
A170 vesipääsky
A151 suokukko
A241 pohjantikka
A140 kapustarinta
A007 mustakurkku-uikku
A119 luhtahuitti
A193 kalatiira
A457 lapinpöllä
A220 viirupöllö
A456 hiiripöllö
A107 teeri
A108 metso
A161 mustaviklo
A166 liro
A162 punajalkaviklo
1910 liito-orava

Alueella on lisäksi 5 uhanalaista lajia

 

Päätöksellä 2018 poistetut lajit 

Ei ole

Julkaistu 3.7.2013 klo 13.52, päivitetty 6.2.2020 klo 14.00