Haapasuo - Syysniemi - Rutajärvi - Kivijärvi

Alueen koodi: FI0900074
Pinta-ala: 5063,8 ha
Kunta: Joutsa
Aluetyyppi: SAC/SPA
Alue kartalla:  Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu 

Alueen kuvaus

Rutajärven, Haapasuon ja Syysniemen alue on laaja, monipuolinen ja ekologisesti hyvin merkittävä kokonaisuus, joka käsittää suo-, järvi-, joki- ja metsäalueita. Suurin osa alueesta kuuluu Leivonmäen kansallispuistoon. Sitä täydentävät Rutajärvi ja Rutajoki, Rutajärven rantojensuojeluohjelman alueet ja rantayleiskaavalla rakentamattomiksi jätettävät ranta-alueet ja saaret. Kohteeseen kuuluu myös Haapasuon seutu- ja yleiskaavojen suojeluvarauksiin perustuvia laajennuksia sekä Kivijärvi.

Rutajärvi on lähinnä korte-ruokojärvityyppiä. Alueen pienet järvet ovat korte- ja ulpukkajärviä. Rutajärven vesikasvillisuus on niukkaa. Rantatyypit ovat vaihtelevia: suota, luhtia, kivikkoja, harjuja. Kallioperä on graniittia, eteläosassa amfiboliittia. Rutajärvessä on runsaasti pieniä saaria, jotka ovat luonnonsuojelullisesti ja maisemallisesti merkittäviä.

Linnusto on merkittävää ja erämaista, kuten kuikka ja joutsen. Järven järvitaimenkanta on elinvoimainen ja Rutajoki on sen tärkeää lisääntymisaluetta. Rutajoki on Rutajärvestä Päijänteen Rutalahteen laskeva monikoskinen joki, jonka kosket ovat paikoin jyrkkiä ja putousmaisia. Joen rannat ovat monin paikoin pensaikkoisia. Joki on perattu voimakkaasti koko matkalta ja yläjuoksulta padottu.  Ympäristövaurioiden korjaamiseksi Rutajoen alaosa on kunnostettu ja yläosa on tarkoitus kunnostaa jatkossa. Jokivarren on varsin luonnontilainen, vaikkakin alajuoksulla on runsaasti asutusta ja lomakylä.

 

 

Haapasuo on eksentrinen keidassuo, jonka alueella esiintyy mm. isovarpu-, rahka-, tupasvilla- ja nevarämeitä. Nevat ovat yleisimpiä lyhytkorsinevoja. Suon pohjoisosassa tavataan myös aapasuota. Haapasuo on merkittävä linnuston ja suokasvillisuuden suojelualue. Haapasuon aluetta elävöittävät harjut, lammet, pikkujärvet ja kivikot. Syysjärven metsäalue käsittää maisemallisesti vaihtelevaa erämaaleimaista luontoa: metsiä, soita ja pieniä vesistöalueita. Aluetta reunustaa lännessä harjujakso, muualla Rutajärvi. Kivijärvi on aikonaan lasketusta järvestä muodostunut suo. Sen kasvillisuus on rehevää ja suotyypeistä tavataan lettoa, rimpilettoa, ruohoista saranevaa, ruohoista nevakorpea ja ruohoista rimpinevaa. Kivijärvensuolla kasvaa arvokas kasvilajisto, johon kuuluu useita alueellisesti uhanalaisia lajeja.

Alue on laaja ja monimuotoinen kokonaisuus. Haapasuo on kansainvälisesti merkittävä, eteläisen Keski-Suomen huomattavin luonnontilainen suoalue. Rutajoki on Päijänteen taimenen kannalta merkittävä virtavesi. Rutajoelle on laadittu kalataloudellinen kunnostussuunnitelma ja joen alaosa on kunnostettu vuonna 1997. Aluekokonaisuuden merkitys uhanalaisen ja huomionarvoisen kasvi- ja eläinlajiston suojelussa on erittäin suuri. Alueeseen vaikuttavia tekijöitä ovat Rutajärven valuma-alueella sijaitsevat turvetuotantoalueet ja metsätaloustoiminta. Rutajärven alueeseen on vaikuttanut myös etenkin loma-asutuksen yleistyminen, joka tosin on saatu hallintaan vahvistetun rantaosayleiskaavan avulla.

Suojelutavoite

Kaikki tietolomakkeen (ks. karttapalvelu) taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa. Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

  •  alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys
  • alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ojaamalla
  • luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

Suojelutilanten tarkennus ja toteutuskeinot

Suojeluohjelmat ja -selvitykset:

  • Haapasuo-Syysniemen luonnonsuojelualue
  • Rantojensuojeluohjelma (Rutajarvi, Rutajoki, mannerrantoja ja saaria)
  • Soidensuojelun perusohjelma (Haapasuo)
  • Erityissuojelua vaativat vesistöt (Rutajoki, Rutajärvi)
  • Project Telma (Haapasuo)
  • Rutajärven rantayleiskaavan SL - ja MU -merkinnät
  • Harjujensuojeluohjelma (Joutsniemi-Harjunkangas)
  • Vanhojen metsien suojeluohjelma (Aholan metsä)
  • Seutukaavan 1. vk SU1, 5. vk SL 615 (Haapasuo-Syysniemi), 3. vk SL, 5. vk SL 617 (Kivijärvi), 2. vk S4, 5. vk SL 618 (Rutajoki), 3 vk S1, 5. vk S/ha 660 (Harjunkangas)
  • Soidensuojelun perusohjelman täydennysesitys (Kivijärvi, Röykänlahti, Harjunlahti)

Suojelun toteutuskeinot:

  •  Vesilaki: vesialueet
  • Luonnonsuojelulaki: Rantojensuojeluohjelman Keski-Suomen seutukaavan ja rantayleiskaavan suojeluvarausten alueet, Haapasuon-Syysniemen suojelualue (luonnonsuojelulailla perustettu erityinen suojelualue), Aholan metsä (ostettu valtiolle), Kivijärvi
  • Maa-aineslaki ja metsälaki: Harjunkangas
  • Rakennuslaki: rantayleiskaavan MU- ja V- alueet

Luontodirektiivin luontotyypit

Koodi Nimi Pinta-ala, ha
3110 Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletaria uniflorae) 13,4
3160 Humuspitoiset järvet ja lammet 2030
3210 Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit 35
6270 Fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt 0,5
7110 Keidassuot 510
7140 Vaihettumissuot ja rantasuot 90
7160 Fennoskandian lähteet ja lähdesuot 0,05
7230 Letot 3,07
7310 Aapasuot 250
9010 Boreaaliset luonnonmetsät 250
9050 Boreaaliset lehdot 6,08
9060 Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit 410
9080 Fennoskandian metsäluhdat 1,22
91D0 Puustoiset suot 410

 

Lajit

Koodi Laji Tieteellinen nimi
A223 helmipöllö Aegolius funereus
A222 suopöllö Asio flammeus
A215 huuhkaja Bubo bubo
A087 hiirihaukka Buteo buteo
A224 kehrääjä Caprimulgus europaeus
A264 koskikara Cinclus cinclus
A082 sinisuohaukka Circus cyaneus
A038 laulujoutsen Cygnus cygnus
A236 palokärki Dryocopus martius
A098 ampuhaukka Falco columbarius
A099 nuolihaukka Falco subbuteo
A096 tuulihaukka Falco tinnunculus
A320 pikkusieppo Ficedula parva
A002 kuikka Gavia arctica
A001 kaakkuri Gavia stellata
A217 varpuspöllö Glaucidium passerinum
A127 kurki Grus grus
A338 pikkulepinkäinen Lanius collurio
A640 selkälokki Larus fuscus fuscus
A246 kangaskiuru Lullula arborea
A107 teeri Lyrurus tetrix
A260 keltavästäräkki Motacilla flava
A277 kivitasku Oenanthe oenanthe
A072 mehiläishaukka Pernis apivorus
A312 idänuunilintu Phylloscopus trochiloides
A241 pohjantikka Picoides tridactylus
A140 kapustarinta Pluvialis apricaria
A006 härkälintu Podiceps grisegena
A542 pohjansirkku Schoeniclus rusticus
A193 kalatiira Sterna hirundo
A457 lapinpöllö Strix nebulosa
A220 viirupöllö Strix uralensis
A456 hiiripöllö Surnia ulula
A108 metso Tetrao urogallus
A104 pyy Tetrastes bonasia
A166 liro Tringa glareola
6169 kirjoverkkoperhonen Euphydryas maturna
1355 saukko Lutra lutra
1910 liito-orava Pteromys volans

Alueella on lisäksi kaksi uhanalaista lajia.

 

Julkaistu 10.7.2013 klo 16.02, päivitetty 3.7.2019 klo 16.10