Natura 2000 -kohteiden tietoja päivitetään
Natura 2000 -kohteiden tiedot ovat osin muuttuneet. Kaikkien kohteiden tietoja ei ole vielä päivitetty tähän verkkopalveluun. Ajantasaiset tiedot ovat karttapalvelussa:
Alueen koodi: FI0900074
Pinta-ala: 5063,8 ha
Kunta: Joutsa
Aluetyyppi: SAC/SPA
Alue kartalla: Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu
Alueen kuvaus
Rutajärven, Haapasuon ja Syysniemen alue on laaja, monipuolinen ja ekologisesti hyvin merkittävä kokonaisuus, joka käsittää suo-, järvi-, joki- ja metsäalueita. Suurin osa alueesta kuuluu Leivonmäen kansallispuistoon. Sitä täydentävät Rutajärvi ja Rutajoki, Rutajärven rantojensuojeluohjelman alueet ja rantayleiskaavalla rakentamattomiksi jätettävät ranta-alueet ja saaret. Kohteeseen kuuluu myös Haapasuon seutu- ja yleiskaavojen suojeluvarauksiin perustuvia laajennuksia sekä Kivijärvi.
Rutajärvi on lähinnä korte-ruokojärvityyppiä. Alueen pienet järvet ovat korte- ja ulpukkajärviä. Rutajärven vesikasvillisuus on niukkaa. Rantatyypit ovat vaihtelevia: suota, luhtia, kivikkoja, harjuja. Kallioperä on graniittia, eteläosassa amfiboliittia. Rutajärvessä on runsaasti pieniä saaria, jotka ovat luonnonsuojelullisesti ja maisemallisesti merkittäviä.
Linnusto on merkittävää ja erämaista, kuten kuikka ja joutsen. Järven järvitaimenkanta on elinvoimainen ja Rutajoki on sen tärkeää lisääntymisaluetta. Rutajoki on Rutajärvestä Päijänteen Rutalahteen laskeva monikoskinen joki, jonka kosket ovat paikoin jyrkkiä ja putousmaisia. Joen rannat ovat monin paikoin pensaikkoisia. Joki on perattu voimakkaasti koko matkalta ja yläjuoksulta padottu. Ympäristövaurioiden korjaamiseksi Rutajoen alaosa on kunnostettu ja yläosa on tarkoitus kunnostaa jatkossa. Jokivarren on varsin luonnontilainen, vaikkakin alajuoksulla on runsaasti asutusta ja lomakylä.
|
|
|
Haapasuo on eksentrinen keidassuo, jonka alueella esiintyy mm. isovarpu-, rahka-, tupasvilla- ja nevarämeitä. Nevat ovat yleisimpiä lyhytkorsinevoja. Suon pohjoisosassa tavataan myös aapasuota. Haapasuo on merkittävä linnuston ja suokasvillisuuden suojelualue. Haapasuon aluetta elävöittävät harjut, lammet, pikkujärvet ja kivikot. Syysjärven metsäalue käsittää maisemallisesti vaihtelevaa erämaaleimaista luontoa: metsiä, soita ja pieniä vesistöalueita. Aluetta reunustaa lännessä harjujakso, muualla Rutajärvi. Kivijärvi on aikonaan lasketusta järvestä muodostunut suo. Sen kasvillisuus on rehevää ja suotyypeistä tavataan lettoa, rimpilettoa, ruohoista saranevaa, ruohoista nevakorpea ja ruohoista rimpinevaa. Kivijärvensuolla kasvaa arvokas kasvilajisto, johon kuuluu useita alueellisesti uhanalaisia lajeja.
Alue on laaja ja monimuotoinen kokonaisuus. Haapasuo on kansainvälisesti merkittävä, eteläisen Keski-Suomen huomattavin luonnontilainen suoalue. Rutajoki on Päijänteen taimenen kannalta merkittävä virtavesi. Rutajoelle on laadittu kalataloudellinen kunnostussuunnitelma ja joen alaosa on kunnostettu vuonna 1997. Aluekokonaisuuden merkitys uhanalaisen ja huomionarvoisen kasvi- ja eläinlajiston suojelussa on erittäin suuri. Alueeseen vaikuttavia tekijöitä ovat Rutajärven valuma-alueella sijaitsevat turvetuotantoalueet ja metsätaloustoiminta. Rutajärven alueeseen on vaikuttanut myös etenkin loma-asutuksen yleistyminen, joka tosin on saatu hallintaan vahvistetun rantaosayleiskaavan avulla.
Suojelutavoite
Kaikki tietolomakkeen (ks. karttapalvelu) taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa. Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys
- alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ojaamalla
- luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein
Suojelutilanten tarkennus ja toteutuskeinot
Suojeluohjelmat ja -selvitykset:
- Haapasuo-Syysniemen luonnonsuojelualue
- Rantojensuojeluohjelma (Rutajarvi, Rutajoki, mannerrantoja ja saaria)
- Soidensuojelun perusohjelma (Haapasuo)
- Erityissuojelua vaativat vesistöt (Rutajoki, Rutajärvi)
- Project Telma (Haapasuo)
- Rutajärven rantayleiskaavan SL - ja MU -merkinnät
- Harjujensuojeluohjelma (Joutsniemi-Harjunkangas)
- Vanhojen metsien suojeluohjelma (Aholan metsä)
- Seutukaavan 1. vk SU1, 5. vk SL 615 (Haapasuo-Syysniemi), 3. vk SL, 5. vk SL 617 (Kivijärvi), 2. vk S4, 5. vk SL 618 (Rutajoki), 3 vk S1, 5. vk S/ha 660 (Harjunkangas)
- Soidensuojelun perusohjelman täydennysesitys (Kivijärvi, Röykänlahti, Harjunlahti)
Suojelun toteutuskeinot:
- Vesilaki: vesialueet
- Luonnonsuojelulaki: Rantojensuojeluohjelman Keski-Suomen seutukaavan ja rantayleiskaavan suojeluvarausten alueet, Haapasuon-Syysniemen suojelualue (luonnonsuojelulailla perustettu erityinen suojelualue), Aholan metsä (ostettu valtiolle), Kivijärvi
- Maa-aineslaki ja metsälaki: Harjunkangas
- Rakennuslaki: rantayleiskaavan MU- ja V- alueet
Luontodirektiivin luontotyypit
Koodi |
Nimi |
Pinta-ala, ha |
3110 |
Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletaria uniflorae) |
13,4 |
3160 |
Humuspitoiset järvet ja lammet |
2030 |
3210 |
Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit |
35 |
6270 |
Fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt |
0,5 |
7110 |
Keidassuot |
510 |
7140 |
Vaihettumissuot ja rantasuot |
90 |
7160 |
Fennoskandian lähteet ja lähdesuot |
0,05 |
7230 |
Letot |
3,07 |
7310 |
Aapasuot |
250 |
9010 |
Boreaaliset luonnonmetsät |
250 |
9050 |
Boreaaliset lehdot |
6,08 |
9060 |
Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit |
410 |
9080 |
Fennoskandian metsäluhdat |
1,22 |
91D0 |
Puustoiset suot |
410 |
Lajit
Koodi |
Laji |
Tieteellinen nimi |
A223 |
helmipöllö |
Aegolius funereus
|
A222 |
suopöllö |
Asio flammeus
|
A215 |
huuhkaja |
Bubo bubo
|
A087 |
hiirihaukka |
Buteo buteo
|
A224 |
kehrääjä |
Caprimulgus europaeus
|
A264 |
koskikara |
Cinclus cinclus
|
A082 |
sinisuohaukka |
Circus cyaneus
|
A038 |
laulujoutsen |
Cygnus cygnus
|
A236 |
palokärki |
Dryocopus martius
|
A098 |
ampuhaukka |
Falco columbarius
|
A099 |
nuolihaukka |
Falco subbuteo
|
A096 |
tuulihaukka |
Falco tinnunculus
|
A320 |
pikkusieppo |
Ficedula parva
|
A002 |
kuikka |
Gavia arctica
|
A001 |
kaakkuri |
Gavia stellata
|
A217 |
varpuspöllö |
Glaucidium passerinum
|
A127 |
kurki |
Grus grus
|
A338 |
pikkulepinkäinen |
Lanius collurio
|
A640 |
selkälokki |
Larus fuscus fuscus
|
A246 |
kangaskiuru |
Lullula arborea
|
A107 |
teeri |
Lyrurus tetrix
|
A260 |
keltavästäräkki |
Motacilla flava
|
A277 |
kivitasku |
Oenanthe oenanthe
|
A072 |
mehiläishaukka |
Pernis apivorus
|
A312 |
idänuunilintu |
Phylloscopus trochiloides
|
A241 |
pohjantikka |
Picoides tridactylus
|
A140 |
kapustarinta |
Pluvialis apricaria
|
A006 |
härkälintu |
Podiceps grisegena
|
A542 |
pohjansirkku |
Schoeniclus rusticus
|
A193 |
kalatiira |
Sterna hirundo
|
A457 |
lapinpöllö |
Strix nebulosa
|
A220 |
viirupöllö |
Strix uralensis
|
A456 |
hiiripöllö |
Surnia ulula
|
A108 |
metso |
Tetrao urogallus
|
A104 |
pyy |
Tetrastes bonasia
|
A166 |
liro |
Tringa glareola
|
6169 |
kirjoverkkoperhonen |
Euphydryas maturna
|
1355 |
saukko |
Lutra lutra
|
1910 |
liito-orava |
Pteromys volans
|
Alueella on lisäksi kaksi uhanalaista lajia.