Gummandooran saaristo

Koodi
Kunta
Pinta-ala
Aluetyyppi

FI0200075
Pori, Merikarvia
3294 ha
SCI ja SPA

Alueen kuvaus

Gummandooran saaristo on laaja ulkosaariston ja merivyöhykkeen saaristo. Alue on säilynyt hyvin luonnontilaisena. Sen eläin- ja kasvilajisto on edustava ja erityisen arvokas on alueen merilinnusto. Alue on kauttaaltaan moreeni- ja hiekkakerrosten peittämää. Kalliopaljastumat ja kalliorannat ovat harvinaisia. Moreeni on lohkareista, minkä vuoksi louhikot ovat maisemakuvassa hallitsevia sekä rannoilla että saarten sisäosissa.

 Kumpoosien saariryhmä on matalapuustoista tai puutonta ulkosaaristoa, joka on erittäin monipuolinen maisemiltaan ja rikasta linnustoltaan. Alueella on jonkin verran mökkejä kalastuksen tukikohtina, mutta muuten saaristo on rakentamaton. Saariryhmä muodostaa hienon kokonaisuuden, jossa on näkyvissä suuri osa Porin pohjoisen saariston luontoa muovanneista elementeistä. Gneissiä oleva peruskallio on edustavasti näkyvissä Munakarissa ja moreenisaarissa näkyy karujen louhikoiden sukkessio kohti metsäisiä saaria. Alueen isot siirtolohkareet ovat erittäin komeita. Saarten erikoisuuksia ovat siellä täällä kasvavat kloonikuusikot, jotka ovat yhdestä ainoasta puuyksilöstä kasvullisesti levittäytyneitä kuusimetsiköitä.

Lankrunni on puustoinen koivua, kuusta, mäntyä, pihlajaa ja tervaleppää kasvava saari. Runsaslukuisen haahkan lisäksi saarella pesii mm. merihanhi ja teeri. Stenkumpoosissa on ulkomeren puoleisten siirtolohkareitten ja suojanpuolen lepikon välissä hanhien ?laidunniitty?. Munakari on saariryhmän paras lintuluoto. Saaren keskiosa kasvaa katajikkoa ja paikoin korkeaa lehtipuustoa. Saarella pesii 18 lintulajia. Haahka ja kalalokki pesivät runsaina. Lisäksi tavataan mm. merikihu ja luotokirvinen. Harvinaistuvaa pilkkasiipeä tavataan mm. Pihlavakarissa ja Silkkikareilla. Myös räyskä, selkälokki, riskilä ja punajalkaviklo pesivät saariryhmän alueella. Silakkariutan ja Iso-Enskerin väliseen alueeseen kuuluu havumetsän peittämiä tai lehtipuita ja pensaikkoa kasvavia saaria sekä puuttomia, isoja heiniä kasvavia pieniä kareja.

Haminakarista etelään veden alla jatkuva riutta nousee pintaan noin 500 metrin etäisyydellä. Alueen suurimmat saaret Iso- ja Vähä-Enskeri sekä Seliskeri ovat metsäisiä saaria. Metsät ovat pääasiassa vanhaa, paikoin runsaspuustoista mäntymetsää. Suojaisissa paikoissa esiintyy kuusta ja lehtipuuta. Iso-Enskerin luoteisosassa on suoritettu hakkuita 1970-luvun lopulla, mutta alueella pesii aukkoisessa ja lehtipuuvaltaisessa metsässä viihtyviä lajeja kuten punavarpunen, pajulintu ja peippo. Vankkaa havumetsää kasvavan kaakkoisosan linnustoon kuuluvat kanahaukka, idänuunilintu, hippiäinen ja pikkukäpylintu sekä paikoin reheväkasvuisessa leppävyöhykkeessä pikkutikka. Runsaslukuisin laji on saaren metsäisyydestä huolimatta haahka, joita saarella pesii useita kymmeniä pareja. Uusikarissa tavataan mm. meriharakka ja punajalkaviklo. Katajaa, tyrniä ja matalia pihlajia kasvava Silakkariutta on merkittävä selkälokin pesimäluoto, jossa tavataan myös runsaasti haahkoja ja mm. luotokirvinen.

Gummandooralla kuusimetsät ovat yleisempiä. Pienten saarten kasvillisuus on yleensä niukkaa. Leppää ja koivua esiintyy jonkin verran. Nopean maankohoamisen ansiosta myös tyrniä esiintyy rannoilla runsaasti. Isot-Plokit ja muut alueen saaret ja karit ovat matalia ja somerikkoisia tai korkeampia kalliosaaria, jotka ovat säilyneet luonnontilaisina. Alueen linnustoon kuuluvat merihanhi, haahka, pilkkasiipi, iso- ja tukkakoskelo, merikihu, riskilä, räyskä, selkälokki, kala- ja lapintiira, valkoposkihanhi, luotokirvinen ym.

Suojelutilanne

Merkittävät osat maa- ja vesialueista on valtion omistuksessa, mutta suojelualuetta ei ole perustettu. Iso-Enskerissä on yksityinen suojelualue.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Kohde kuuluu lähes kokonaan rantojensuojeluohjelmaan ja suurimmaksi osaksi seutukaavan SL-alueeseen.

Alue suojellaan luonnonsuojelulailla ja vesilailla.

Luontodirektiivin luontotyypit

Rannikon laguunit* (1150)

<1%

Riutat (1170)

1%

Rantavallit (1210)

<1%

Kivikkorannat (1220)

<1%

Kasvipeitteiset merenrantakalliot (1230)

<1%

Ulkosaariston luodot ja saaret (1620)

2%

Merenrantaniityt* (1630)

<1%

Maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät*(9030)

 <1%

*priorisoitu luontotyyppi

Luontodirektiivin liitteen II lajit

Alueelta ei ole tiedossa luontodirektiivin liitteen II lajeja.

Lintudirektiivin liitteen l linnut

Polysticta stelleri

allihaahka

Gavia stellata

kaakkuri

Sterna hirundo

kalatiira

Gavia arctica

kuikka

Sterna paradisaea

lapintiira

Dryocopus martius

palokärki

Sterna caspia

räyskä

Tetrao tetrix

teeri

Mergellus albellus

uivelo

Branta leucopsis

valkoposkihanhi

Alueella esiintyy lisäksi yksi uhanalainen laji, jonka tarkemmat tiedot ovat vain maanomistajien ja muiden asianosaisten saatavissa.

Säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut

Anas strepera

harmaasorsa

Arenaria interpres

karikukko

Anas clypeata

lapasorsa

Aythya marila

lapasotka

Melanitta nigra

mustalintu

Larus ridibundus

naurulokki

Melanitta fusca

pilkkasiipi

Tringa totanus

punajalkaviklo

Tadorna tadorna

ristisorsa

Alca torda

ruokki

Larus fuscus

selkälokki

Falco tinnunculus

tuulihaukka

Muuta lajistoa

Somateria mollissima

haahka

Hirundo rustica

haarapääsky

Sylvia curruca

hernekerttu

Mergus merganser

isokoskelo

Oenanthe oenanthe

kivitasku

Anthus petrosus

luotokirvinen

Anser anser

merihanhi

Stercorarius parasiticus

merikihu

Anthus pratensis

niittykirvinen

Phylloscopus trochilus

pajulintu

Actitis hypoleucos

rantasipi

Delichon urbica

räystäspääsky

Anas platyrhynchos

sinisorsa

Phylloscopus collybita

tiltaltti

Riparia riparia

törmäpääsky

Mergus serrator

tukkakoskelo

Aythya fuligula

tukkasotka

Motacilla alba

västäräkki

Salmo salar

merilohi

Julkaistu 12.8.2013 klo 13.28, päivitetty 12.8.2013 klo 13.28

Aihealue: