Ahmasvesi

Koodi
Kunta
Pinta-ala
Aluetyyppi

FI0200042
Uusikaupunki, Vehmaa
259 ha
SCI

Alueen kuvaus

Ahmasvesi on entinen merenlahti, josta nykyisin johtaa noin 2 kilometrin pituinen uoma mereen. Alueen eteläosassa on useita puustoisia saaria, joissa useimmissa on valtapuuna mänty. Länsirantaa reunustaa ruovikkovyöhyke ja sen maanpuolella rantaluhta. Ahmasveden pohjoisosaan laskevan ojan ympäristö on voimakkaasti ruovikoitunut ja pensoittunut. Pohjoisosan Lokalanperä on myös ruovikoitumassa. Itäranta on avoimempi.

Ahmasvedessä on vielä useita murtovesilajeja kuten merinäkinruoho. Alueeseen kuuluvan Alhontaanjärven pohjoisosassa on laaja ruovikko, joka itä- ja länsireunaltaan rajoittuu umpeen kasvaviin rantaluhtiin. Ne ovat rahkoittumassa umpeen ja paju sekä koivu ovat valtaamassa alaa. Pohjoisessa ruovikko rajoittuu ojiin, joiden toisella puolella kasvaa tiheää nuorta koivikkoa.

Järven länsirannalla ruovikkovyöhyke on kapeampi ja rannat ovat osittain ruopattuja. Luoteispäässä on pieni osmankäämikasvusto. Itärannalla ruovikkoa on vain kapealti ja eteläpäässä on osmankäämikasvusto. Eteläpään molemmin puolin on rantaluhta.

Ahmasveden länsirannan läheisyydessä on Kuorsun kallionaluslehto. Louhikkorinteellä, joka on kalliojyrkänteen ja pellon välissä, kasvaa keskikokoisia tammia sekä muutamia hyvin kookkaita pähkinäpensasryhmiä. Lisäksi tavataan haapoja ja rauduskoivuja. Pensaskerroksen muodostavat tuomi, lehtokuusama ja taikinanmarja. Kenttäkerros on kallionaluslehdoille tunnusomainen. Lajistoon kuuluvat mm. mustakonnanmarja, sinivuokko, kevätlinnunherne, haisukurjenpolvi, syyläjuuri, mäkiminttu, kiertotatar ja tesma.

Linnustoltaan alue on arvokas. Ahmasveden pesimälinnustoon kuuluvat mm. kuikka, härkälintu, 6 paria kyhmyjoutsenia, haapana, sinisorsa (6 paria), punasotka, telkkä (8),pikkulokki, kalatiira ja rantasipi.

Alhontaanjärven pesimälinnusto on varsin monipuolinen, joskin rantaluhtien umpeenkasvu on vaikuttanut lajistoon heikentävästi. Järvellä pesii yhdeksän lajia vesilintuja, joista yleisimmät ovat ruovikoitumisesta hyötynyt nokikana (5 paria)sekä telkkä (6) ja tavi  (7). Kuikan, härkälinnun, kyhmyjoutsenen, sinisorsan, haapanan ja punasotkan parimäärät ovat
1 - 3 paria. Luhta- ja rantalinnuista alueella tavataan mm. kurki, luhtakana ja taivaanvuohi. Ruovikoituminen on lisännyt voimakkaasti mm. ruokokerttusen(15) ja pajusirkun (17) parimääriä. Alueella esiintyy myös viiksitimali. Järvellä saalistavaan lajistoon kuuluu mm. huuhkaja. Ahmasveden alue on myös muutonaikainen levähdysalue.

Suojelutilanne

Järven pohjoispäässä on pieni luonnonsuojelualue, mutta muuta aluetta ei ole suojeltu.

Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot

Ahmasvesi ja Alhontaanjärvi on seutukaavassa varattu luonnonsuojelualueeksi. Ne kuuluvat myös valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan.

Luontodirektiivin luontotyypit

Luontaisesti runsasravinteiset järvet (3150)

75%

Kosteat suurruohoniityt (6430)

3%

Lehdot (9050)

<1%

Metsäluhdat* (9080)

3%

*priorisoitu luontotyyppi

Luontodirektiivin liitteen II lajit

Alueelta ei ole tiedossa luontodirektiivin liitteen II lajeja.

Lintudirektiivin liitteen I linnut

Kohde ei ole suojeltu lintudirektiivin perusteella ja siten kyseisen direktiivin liitteen I linnut eivät ole alueen suojeluperuste.

Bubo bubo
Sterna hirundo
Botaurus stellaris
Gavia arctica
Grus grus
Porzana porzana
Podiceps auritus
Chlidonias niger
Dryocopus martius
Lanius collurio

Bonasa bonasia
Crex crex
Circus aeruginosus
Mergus albellus
 

huuhkaja
kalatiira
kaulushaikara
kuikka
kurki
luhtahuitti
mustakurkku-uikku
mustatiira
palokärki
pikkulepinkäinen

pyy
ruisrääkkä
ruskosuohaukka
uivelo

Alueella esiintyy lisäksi yksi uhanalainen laji, jonka tarkemmat tiedot ovat vain maanomistajien ja muiden asianosaisten saatavissa.

Säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut

Kohde ei ole suojeltu lintudirektiivin perusteella ja siten kyseisen direktiivin tarkoittamat säännölliset muuttolinnut eivät ole alueen suojeluperuste.

Podiceps grisegena

härkälintu

Anas querquedula

heinätavi

Tringa totanus

punajalkaviklo

Larus minutus

pikkulokki

Columba oenas

uuttukyyhky

Muuta lajistoa

Anas penelope
Mergus merganser
Hippolais icterina
Cygnus olor
Scolopax rusticola
Rallus aquaticus
Acrocephalus palustris
Sylvia atricapilla
Dendrocopos minor
Aythya ferina

Carpodacus erythrinus
Actitis hypoleucos
Acrocephalus arundinaceus
Acrocephalus schoenobaenus
Acrocephalus scirpaceus
Luscinia luscinia
Larus fuscus
Podiceps cristatus
Gallinago gallinago
Anas crecca

Bucephala clangula
Aythya fuligula
Panurus biarmicus
Acrocephalus dumetorum
Locustella fluviatilis
Satureja vulgaris
Najas marina
Fallopia dumetorum

haapana
isokoskelo
kultarinta
kyhmyjoutsen
lehtokurppa
luhtakana
luhtakerttunen
mustapääkerttu
pikkutikka
punasotka

punavarpunen
rantasipi
rastaskerttunen
ruokokerttunen
rytikerttunen
satakieli
selkälokki
silkkiuikku
taivaanvuohi
tavi

telkkä
tukkasotka
viiksitimali
viitakerttunen
viitasirkkalintu
mäkiminttu
merinäkinruoho
pensaikkotatar

Julkaistu 9.8.2013 klo 16.01, päivitetty 9.8.2013 klo 16.01

Aihealue: