Uutinen 25.3.2014 klo 10.30
Luonnon virkistyskäyttöä ja luontomatkailua kehittävän ohjelman (VILMAT) toteutumisesta vuosina 2003‒2012 on valmistunut selvitys. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen VILMAT-toimintaohjelmasta helmikuussa 2003.
Ohjelmalla pyrittiin muun muassa kaksinkertaistamaan luonnon virkistyskäyttöön ja luontomatkailuun kytkeytyvät työpaikat vuoteen 2010 mennessä. Työllisyystavoitteen toteutuminen on riippunut pitkälti yleisestä talouskehityksestä ja erityisesti matkailualan kehityksestä. Luontomatkailu ja matkailu ylipäätänsä ovat kehittyneet ennakoidusti koko 2000-luvun, lukuun ottamatta vuosia 2009 ja 2010.
VILMAT-ohjelmassa matkailualan arvioitiin työllistävän 98 000 henkeä vuonna 2000 ja 148 000 henkeä vuonna 2011. Toteutumaksi on arvioitu 130 000 henkeä vuonna 2007 ja 150 000 henkeä vuonna 2012. Toivottu luontomatkailun työvoiman kasvu voidaan arvioida toteutuneen osana matkailun muuta kasvua. Luontoon perustuvassa matkailussa erityisesti talvimatkailu on kehittynyt hyvin.
Kuntien virkistysalueiden suosio kasvussa
Luonnon virkistyskäyttöä on seurattu kahdella valtakunnallisella seurantatutkimuksella, jotka toteutettiin vuosina 1998–2000 ja vuosina 2009–2010. Niiden mukaan ulkoilua harrastaa 96 prosenttia väestöstä, ja keskimäärin ulkoilukertoja on 2–3 viikossa. Yli 30 prosenttia lähiulkoilusta on kävelyä. Lähes kaksi kolmasosaa ulkoilusta tehdään kuntien alueilla, ja vajaa kolmannes yksityismailla tai omalla vapaa-ajan asunnolla. Loput kuusi prosenttia ulkoilusta kohdistuu valtion maille. Kuntien ulkoilualueiden käyttö on kasvanut kymmenen vuoden aikana. Myös maaseudun asukkaat käyttävät kuntien ulkoiluun varustamia alueita yhä enemmän.
Yleisesti noin kaksi kolmasosaa ulkoilukohteista sijaitsee kävelyetäisyyden päässä asunnosta. Maaseudulla ja kaupungeissa asuvat käyttävät yhteen ulkoilukertaan yhtä paljon aikaa.
Suomalaisista noin 43 prosenttia tekee yhden tai useamman, vähintään yhden yön mittaisen luontomatkan vuosittain. Määrä on kasvanut hieman kymmenen vuoden aikana. Luontomatkoista kolmasosa kohdistuu vapaa-ajan asunnolle, 28 prosenttia yksityisille alueille, viidennes valtion alueille ja loput kuntien alueille.
Monipuoliset ulkoiluharrastukset ja -mahdollisuudet
Ulkoiluharrastusten suosiossa on tapahtunut muutoksia. Sauvakävely on uusi laji, ja suosiota ovat kasvattaneet esimerkiksi mökkeily, pienpuiden keräily, telttailu maastossa, luontonähtävyyksien katselu, lintuharrastus ja vapaa-ajan metsätyö. Suhteellisesti eniten suosiotaan ovat kasvattaneet lenkkeily juosten, retkiluistelu ja taitolajeista muun muassa kalliokiipeily ja golf. Kalastuksen suosio on laskenut lievästi.
Valtaosalla suomalaisista on monipuoliset mahdollisuudet ulkoiluun lähellä vakituista asuinpaikkaa. Lähimetsään on matkaa keskimäärin 700 metriä, mutta puolet suomalaisista asuu vain alle 200 metrin päässä metsästä. Rakennettuun puistoon on matkaa keskimäärin puolitoista kilometriä.
Vapaa-ajan asunto on säännöllisesti käytettävissä 41 prosentilla suomalaisista. Valtaosalla väestöstä ulkoilun perustaitojen hallinta on samalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten.
VILMAT-ohjelman 30 toimenpiteestä seitsemän on toteutunut, ja 19 toimenpidettä on toteutunut osittain tai on vielä kesken. Yleisellä talouskehityksellä on keskeinen osa työpaikkojen luomista koskevan yleistavoitteen toteutumisessa.
Lisätietoja:
ympäristöneuvos Pekka Tuunanen, ympäristöministeriö,
p. 0295 250 304, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi