Suomen paras maisemahanke 2018 -kilpailun ehdokkaat

Kotkan kansallinen kaupunkipuisto (Kotkan kaupunki)

Kotkaan perustetun kansallisen kaupunkipuiston statuksella on turvattu kaupunkitilan, kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä ekologisten eritysarvojen säilyttäminen eheänä kokonaisuutena. Kotkan kansallinen kaupunkipuisto on yhdistelmä luontoa, puistoarkkitehtuuria, historiaa ja rakennuskulttuuria. Kansallisen kaupunkipuiston erityispiirteitä ovat joki- ja meriluonto sekä teolliseen kehitykseen ja linnoitus- ja puolustushistoriaan kuuluva rakennusperintö. Kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluu itäisen Suomenlahden merialueita, keskustan puistoja ja rakennettuja kortteleita sekä Kymijoen rantoja Korkeakoskelle ja Siikakoskelle asti. Alueen laajuus on noin 2400 hehtaaria. Alueelle on luotu monilajisten, esteettisesti vetovoimaisten uudispuistojen sekä uudistettujen historiallisten puistojen katkeamaton sarja. Heikentyneitä ja saastuneita merenranta- ja jokimaisemia on parannettu puistorakentamisella. Tästä esimerkkeinä ovat Sapokan vesipuisto, Katariinan meripuisto ja Jokipuisto. Kansalliseen kaupunkipuistoon sisältyy arvokasta joki- merensaaristo-, metsä- ja kallioluontoa. Merenalainen kulttuuri- ja luonnonperintö on myös osa kansallista kaupunkipuistoa. Osa arvokkaasta luonnosta on suojeltu luonnonsuojelualueina. Alueella on merkittäviä teollisuus- ja luonnonmaisemia sekä eri aikojen suunnitteluihanteista tai käyttötarpeista kertovia arkkitehtonisia monumentteja.

Maisematarinoita ja Maisemahelmiä Pirkanmaalla -hankkeet (Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset / ProAgria Etelä-Suomi ry)

Maisematarinoita ja Maisemahelmiä -hankkeissa haluttiin nostaa esiin hoidettua maaseudun kulttuurimaisemaa sekä historian kautta esitellä kylien kehitystä vuosisatojen saatossa. Hankkeen aikana luotiin kohdekyliin edellytyksiä kylämatkailulle tekemällä mobiilireittejä maisemaa, paikalliskulttuuria ja luontoa korostaen. Kylien reitit ja kylähistorian esittelyt auttavat kyliä profiloitumaan sekä vahvistavat asukkaiden yhteenkuuluvuutta ja paikallisidentiteettiä. Hankkeissa haettiin uusia toimintatapoja ja mahdollisuuksia kylien oman maiseman hyödyntämiseen. Tavoitteena oli myös lisätä asumisviihtyisyyttä, säilyttää ja hoitaa kulttuurimaisemaa ja edistää luonnon monimuotoisuutta. Hankkeissa haluttiin saada kyläläiset ja asukkaat aktivoitua mukaan toimintaan alusta saakka. Leader-toimintaryhmien alueilta haettiin etsintäkuulutuksella kyliä, joilla oli tarvetta hankkeen teemoista esiin nousseisiin toimenpiteisiin. Hankkeissa päätoiminta oli työpajoissa, joissa yhdessä kyläläisten kanssa työstettiin kylän kohdetta eteenpäin. Molemmissa hankkeissa järjestettiin myös talkoita, joissa yhdessä hoidettiin maisemaa ja samalla ylläpidettiin kylien talkooperinnettä. Osa hankkeiden omarahoitusosuudesta tulikin talkootöiden kautta. Hankkeissa valmistui 12 mobiilireittiä ja viisi tarinakarttaa, joihin voi tutustua verkossa. Valmistuneet mobiilireitit ja tarinakartat ovat lisänneet kylien tunnettuutta. Osana hankkeita tehtiin yksi myös maisemanhoitosuunnitelma ja järjestettiin yksi ruokamaisematapahtuma. Lisäksi hankkeiden jälkeenkin kylillä on jatkettu yhteisiä maisemakävelyjä.

Mukkulan kartanonpuisto (Lahden kaupunki, kaupunkiympäristön palvelualue)

Mukkulan kartanonpuisto sijaitsee Lahdessa Vesijärven rannalla, muutaman kilometrin päässä keskustasta ja Lahden satamasta. Puiston historia ulottuu 1400-luvulle saakka. Lahden kaupunki osti kartanon maat vuonna 1959. Kartanon entisille maille rakennettiin Mukkulan asuinalue ja kartanonpuisto muuttui julkiseksi viheralueeksi. Keskustelu puiston kunnostamisesta käynnistyi 2000-luvun alussa, ja puisto kunnostettiin vuosina 2013–2014.  Puiston kokonaiskunnostukseen päädyttiin, koska puistoalue rakennuksineen oli päässyt rapistumaan ja aluetta oli vuosien ajan kehitetty kulttuurihistoriallisista arvoista välittämättä. Vanhoja maisemaan liittyviä rakenteita oli jäänyt uusien alle tai ne oli kokonaan poistettu ja puiston käsittely oli ristiriidassa alueen historiallisen luonteen kanssa. Ennen kunnostamista puisto oli hajanainen yhdistelmä uutta ja vanhaa. Kartanonpuiston arvot haluttiin ennallistaa ja tuoda yleiseen tietoisuuteen. Määrätietoisella työllä kartanonpuisto on palautettu loistoonsa asukkaiden rentoutumispaikaksi ja kiinnostavaksi matkailukohteeksi. Nyt kaupunkilaiset ovat jälleen ottaneet puiston käyttöönsä, puiston kävijät ovat niin lähialueen asukkaita kuin kauempaakin tulevia kaupunkilaisia ja matkailijoita. Puisto on suosittu ulkoilukohde ympäri vuoden ja rannassa sijaitsevan kahvilan toimesta järjestetään monenlaisia tapahtumia. Varsinaisessa kartanorakennuksessa toimii tilausravintola ja hotelli. Kartanopuistossa yhdistyvät luontoarvot sekä historialliset, toiminnalliset ja esteettiset arvot. Alue onkin maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Kartanonpuisto on merkittävä osa Lahden virkistysalueverkostoa sekä ekologista verkostoa.

Norrlinin puisto Vanhassa Vääksyssä (Vanhan Vääksyn Kehittämisyhdistys ry)

Asikkalan Vääksyssä Vääksynjoen rannalla sijaitseva, kasvitieteen professori Johan Petter Norrlinin (1842–1917) puistosta jäljellä oleva hehtaarin kokoinen alue on kunnostettu kaikille avoimeksi metsäpuutarhaksi. Paikalla sijaitsi Norrlinin kesänviettopaikka, jossa huvilaa ympäröivät maa-alueet käsittivät parhaimmillaan noin 10 hehtaarin alueen ja huvilan ympärille oli muodostunut merkittävä kasvitieteellinen puutarha. Suurin osa alkuperäisestä puistosta on kuitenkin vuosien saatossa tuhoutunut tai pirstoutunut rakentamisen ja uusien tielinjauksien myötä. Huvila purettiin vuonna 1964 linja-autoaseman tieltä ja sen ympäristö tasoitettiin ja asfaltoitiin, jolloin koskematonta puistoaluetta jäi jäljelle enää hehtaarin kokoinen alue. Alue jäi pusikoitumaan, ja ehti jo lähes vaipua unholaan, kunnes 1990-luvun lopussa paikalliset alkoivat toimia puistoalueen pelastamiseksi. Perustettiin kaksi yhdistystä, joista Vanhan Vääksyn kehittämisyhdistys vuokrasi alueen Asikkalan kunnalta ja haki puiston kunnostamishankkeeseen EU-rahoitusta. Hankkeen aikana vuosina 2008–2010 risukoitunut kasvillisuus raivattiin, puiston alueelle tehtiin kulkuväylät, portaat, portti, huvimaja ja penkkejä. Sisäänkäyntien yhteyteen tehtiin infotaulut, jotka kertovat alueen historiasta. Peruskunnostuksen jälkeen puistoa on kehitetty edelleen talkootyön ja yhteistyöverkoston voimin. Yhteistyötä tehdään mm. Koulutuskeskus Salpauksen ja Asikkalan kunnan kanssa. Marraskuussa 2014 puistolle laadittiin hoito- ja kehittämissuunnitelma.

Tampereen avoimien alueiden viherpalveluohjelma (Tampereen kaupunki)

Viheralueiden hoito on perinteisesti painottunut rakennettujen viheralueiden eli A-hoitoluokkien ylläpitoon luonnonmukaisten viheralueiden jäädessä vähemmälle huomiolle. Avoimia viheralueita koskevan viherpalveluohjelman avulla on saatu kokonaiskuva Tampereen kaupungin omistamista B-hoitoluokan viheralueista, ja sen myötä näiden alueiden hoitoa voidaan tarkastella tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Tampereen kaupungilla on asemakaavoitettujen viheralueiden pinta-alasta noin 8 % B-hoitoluokkiin kuuluvia avoimia viheralueita, mikä vastaa noin 140 hehtaarin pinta-alaa. Kohteet ovat pääosin avoimia tai puoliavoimia peltoja ja niittyjä, ja niihin liittyviä puustoisia reunavyöhykkeitä. Niityt ja maisemapellot ovat useissa tapauksissa nykymaiseman viimeisiä jälkiä alueiden varhaisemmasta, useita satoja vuosia jatkuneesta viljely- ja karjanhoitotoiminnasta. Kaupunkiympäristön niityt ja pellot tarjoavat asukkaille maisemallisia elämyksiä, virkistysmahdollisuuksia ja elvyttäviä luontokokemuksia. Alueet ovat arvokkaita myös luonnon monimuotoisuuden kannalta. Viherpalveluohjelman tavoitteena on saada aikaan hoidettu, monimuotoinen niittyjen ja peltojen verkosto, jonka asukkaat tuntevat. Tavoitteena on myös lisätä asukkaiden luontokokemuksia ja virkistysmahdollisuuksia sekä lisätä tietoa avoimien viheralueiden merkityksestä kaupunkirakenteessa. Käytännön tavoitteena on monipuolistaa B-hoitoluokan viheralueita mm. lisäämällä maisemapeltoja ja laidunalueita sekä vahvistaa alueiden ominaispiirteitä ylläpidon avulla. Lisäksi arvokkaita umpeenkasvaneita alueita ennallistetaan takaisin avoimiksi niityiksi. Viherpalveluohjelman laadinta aloitettiin vuonna 2010. Nyt jokaisesta alueesta on laadittu kohdekortti (141 kpl), jossa esitetään kartoitus alueen nykytilasta ja hoidon tavoite. Viherpalveluohjelman ja hoidon laadun valvonnan avulla on päästy alueurakoissa sellaiseen tilanteeseen, että B-hoitoluokan alueet on saatu säännöllisen hoidon piiriin. Lisäksi arvostus niittyjä ja maisemapeltoja kohtaan on saatu nousemaan niin kuntalaisten kuin urakoitsijoidenkin näkökulmasta.

Julkaistu 18.10.2018 klo 16.52, päivitetty 18.10.2018 klo 16.52