Nummet

Nummet ovat saaristossa ja rannikko­seudulla esiintyvää varpu- tai jäkälävaltaista, puutonta tai lähes puutonta kasvillisuutta.

Perinteinen karjatalous on ollut keskeinen nummien syntyyn, laajuuteen ja säilymiseen vaikuttanut tekijä. Laitumia hoidettiin säännöllisin kulotuksin ja laidun­taen aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Laidun­nus esti puuston uudistumisen hakkuu- ja paloalueilla sekä kulotuksen jälkeen ja metsien tilalle muodostui puuttomia tai niukkapuustoisia nummia. Karut merei­set ilmasto-olot ja hapan maaperä luovat edellytykset nummien synnylle. Ulkosaaristossa sekä suurten sel­kien rannoilla, kuivissa ja tuulisissa oloissa metsän le­viäminen ja uudistuminen on luontaisesti hidasta, siksi nummia syntyy luontaisten prosessien kautta etenkin karuille saarille maankohoamisrannikolla. Laajoja nummia syntyi maankohoamisalueille myös pelkän laidunnuksen johdosta.

Nummien luontotyyppejä ovat pien­ruohonummet, heinänummet ja varpunummet.

Esimerkkinä varpunummet

Varpunummea saaristossa. © Kuva: Maija Mussaari.

Luonnehdinta: Varpunummi on yleisin nummityyppi, jota esiintyy monenlaisilla alustoilla kallioista ja kivikoista hiekkaiseen maaperään nummisukkession päätevaiheessa (toisin sanoen hoidon päätyttyä). Varvikkoisten nummien kasvillisuus on verraten köyhää. Etenkin varpunummia on ennen hoidettu kulottamalla.

Varpunummea saaristossa. © Kuva: Maija Mussaari.

Kuvissa näkyviä lajeja:

Julkaistu 14.8.2019 klo 15.08, päivitetty 24.9.2019 klo 14.23