Järven- ja joenrantaniityt

Perinnebiotooppityyppeihin kuuluvat järven- ja joenrantaniityt ovat järvien, jokien ja puro­jen laakeilla ja loivilla kivennäismaa- ja ohutturpeisilla rannoilla sijaitsevia avoimia, pääosin laidunnettuja tai niitettyjä heinä- ja ruohovaltaisia alueita. Niitä esiintyy hienoaineksisilla rannoilla vesirajan tuntumasta maa­rannan yläosaan ja toisinaan edelleen ylärantaan.

Kasvillisuus muodostaa rannan suuntaisia vyöhyk­keitä korkeuden, suojaisuuden ja maaperän mukaan.

Rantaniityt ovat yleensä olleet alkujaan luonnon­niittyjä, jotka on raivaamalla laajennettu niitettäviksi heinämaiksi. Niiton lisäksi rantaniittyjen perinteiseen maankäyttöön on kuulunut karjan jälkilaidunnus.

Järven- ja joenrantaniittyihin luetaan sisävesien hapsiluikkarantaniityt, sisävesien järvikorte- ja kaislarantaniityt, sisävesien suursaraniityt, sisävesien matalakasvuiset vihvilä-, heinä- ja sararantaniityt sekä sisävesien korkeakasvuiset rantaniityt.

Esimerkkinä sisävesien matalakasvuiset vihvilä-, heinä- ja sararantaniityt

Luonnehdinta: Sisävesien matalakasvuisiin vihvilä-, heinä- ja sararantaniittyihin luetaan järvien ja jokien ran­taniittyjen rönsyrölliyhdyskunnat, jokapaikansara-rantanätkelmäyhdyskunnat, jokapaikansara(-vihvilä)yhdyskunnat, luhtarölli-jokapaikan- tai harmaa­sarayhdyskunnat ja hernesarayhdyskunnat.

Laidunnuksen jälkiä rantaniityllä Siikaisten Pohjaslahdella. © Kuva: Hanna Hakamäki.

Kuvissa näkyviä lajeja:

  • Jokapaikansara (Carex nigra)
Julkaistu 14.8.2019 klo 15.09, päivitetty 23.9.2019 klo 18.34