Hakamaat

Hakamaat eli haat ovat harvapuustoisia laitumia, joilla niittykasvillisuus on runsaampaa kuin metsäkasvillisuus. Hakamailla esiintyy erikokoisia kos­teita, tuoreita tai kuivia niittyalueita, joiden yhteenlas­kettu peittävyys kenttäkerroksessa on yli 50 %. Puuston latvuskerros on aukkoinen. Puusto on eri-ikäistä, lehti­puuvaltaista ja joko sekapuustoista tai yhtä valtapuulajia kasvavaa. Myös havupuuvaltaisia hakamaita esiintyy.

Hakamaiden rakennepiirteiden säilyminen edel­lyttää oikein mitoitettua laidunnusta ja alikasvoksen raivausta. Hoitotoimet ylläpitävät avoimuutta ja arvo­kasta niittykasvillisuutta. Laidunnuksen jäljet erottuvat koko alueella. Voimakas laidunnus vähentää merkittä­västi kookkaiden kasvien määrää, ja tilalle muodostuu matalien heinien ja ruohojen sekä karjan karttamien kasvilajien muodostamaa kasvillisuutta. Merkkejä lan­noituksesta, lisärehun annosta tai rehevöittävästä lai­dunnuksesta ja näiden myötä esiintyvistä miinuslajeista (typensuosijalajeista) ei ole havaittavissa edustavilla hakamailla.

Hakamaihin luetaan jalopuuhaat, lehtipuuhaat, sekapuuhaat sekä havupuuhaat.

Esimerkkinä jalopuuhaat

Tammivaltainen jalopuuhaka Paraisten Lenholmissa. © Kuva: Maija Mussaari.

Luonnehdinta: Jalopuuhaat ovat hyvin harvinaisia, pienialaisia ja eteläisiä, mutta hakamaista lajistollisesti monilajisimpia. Jalopuuhakojen puusto ja pensaisto ovat yleensä monipuolisia. Jalopuut tarjoavat elinympäristön monelle seuralaislajilleen, kuten epifyyttisammalille ja -jäkälille, kääville sekä hyönteisille. Leveälatvuksisten tammien ontot rungot ja hiljalleen lahoavat järeät oksat ovat korvaamaton elinympäristö useille uhanalaisille lajeille.

Tammien ja katajien varjossa on hyvä laiduntaa. © Kuva: Maija Mussaari.

Kuvissa näkyviä lajeja:

Suurten tammien varjostamaa laidunta. © Kuva: Maija Mussaari.
Julkaistu 14.8.2019 klo 15.11, päivitetty 24.9.2019 klo 11.14