Kiisupitoiset kalliot

Geologisesti erikoislaatuisiin kivilajei­hin liittyy usein erityistä kasvillisuutta. Kiisupitoisilla kallioilla viitataan tässä yhteydessä metallien sulfidimi­neraaleja sisältäviin kallioihin, joissa metallit esiintyvät rikin yhdisteinä eli sulfideina. Kiisumineraalien ra­pautuminen näkyy kiven pinnalla ruosteisuutena.

Luonnonympäristöissä kiisupitoiset kasvualustat esiintyvät yleensä pienialaisina laikkuina, esimerkiksi kapeina vyöhykkeinä muunlaisen kiven seassa. Kiisu­kalliot ovat kasvualustana hyvin happamia, niissä voi esiintyä korkeita haitallisten metallien pitoisuuksia (Zn, Cu, Ni, As, Cd, Hg), ja metalli-ionit ovat niissä helposti irtoavassa muodossa, joten vaikutukset kalliokasvilli­suuteen ja -lajistoon ovat yleensä selvästi nähtävissä.

Rautapitoisille kallioille luonteenomaisia lajeja ovat mm. ruostekuoppajäkälä (Acarospora sinopica) uhanalainen rotkokehräjäkälä (Lecanora epanora), okranystyjäkälä (Lecidea silacea), ruostepaasijäkälä (Miriquidica atrofulva), lapinkiekkojäkälä (Porpidia flavicunda), ruostekarttajäkälä (Rhizocarpon oederi) sekä ruostejäkälä (Tremolecia atrata). Myös kuparipitoisiin kallioihin liittyy omanlaistaan kasvillisuutta. Kuparipitoisten kallioiden tunnusomaista sammallajistoa ovat pohjoiset ja hyvin harvinaiset nuokku- ja kuparikiisusammal (Mielichhoferia elongata, M. mielichhoferiana) sekä kuparikivisammal (Grimmia atrata).

Paljasta kiisukalliota. © Kuva: Kimmo Syrjänen.

 

Julkaistu 19.8.2019 klo 17.22, päivitetty 23.9.2019 klo 17.33