Tervaleppäkorvet

Tervaleppäkorvet ovat luhtaisia (kosteita, tulvivia) tai lähteisiä. Valtapuuna on tervaleppä. Aluskasvillisuutena on hiirenporrasta, nevaimarretta ja muita suuria saniaisia. Kosteissa väliköissä kasvaa tyypillisesti vehkaa ja kurjenmiekkaa.

Luhtaisia tervaleppäkorpia on purojen, jokien, järvien ja meren rannoilla sekä suon korpireunuksilla ja hikevällä alustalla kivennäismaan painanteissa. Luonnonsuojelulain tarkoittamia kohteita ovat koko kasvukauden kosteat ravinteiset tyypit. Tervaleppäkorpia on Lounais-Suomen saaristo- ja rannikkoalueella ja sisämaassa suurten järvien rannoilla eteläosissa maata.

Tervaleppäkorpia on luonnostaan vähän, ja ne ovat selvästi vähentyneet ojitusten ja hakkuiden takia. Luonnonsuojelulain tarkoittamaa luontotyyppiä on jäljellä enintään pari sataa hehtaaria koko maassa.

tervaleppäkorpi
© Seppo Tuominen

Eliöstö

Koska tervaleppäkorvet ovat hyvin kosteita, niissä kasvaa vain vähän muita puulajeja. Hieskoivu, harmaaleppä, puumaiset pajut, saarni ja jokunen kuusikin ovat mahdollisia tervaleppäkorven puita. Pensaina kasvaa paatsamaa, pihlajaa, tuomea, pajuja sekä musta- ja punaherukkaa.

Kosteiden tervaleppäkorpien eliöstö on hyvin monimuotoista. Aluskasvillisuudessa on tyypillistä kuivempien mättäiden ja vetisten välikköpintojen vaihtelu. Mättäillä kasvaa pensaita, suuria saniaisia, punakoisoa, suo-orvokkia, mesiangervoa, pitkäpääsaraa, lehtopalsamia ja ranta-alpia. Välikköpintoja peittävät muun muassa vehka, myrkkykeiso, kurjenjalka ja kurjenmiekka. Myös luhtakuirisammalta ja kiiltolehväsammalta kasvaa välikköpinnoilla ja niiden reunoilla.

Mustapääkerttu, satakieli ja mustarastas ovat tervaleppäkorpien tyypillisiä laulajia. Pikkutikka koputtelee tervalepän lahoista rungoista hyönteisravintoa. Tervalepän tyypillinen kääpä on harvinainen lakkakääpä.

Mitä saa tehdä

Tervaleppien kotitarvehakkuisiin voi saada poikkeusluvan. Hakkuut tulee tehdä poimintahakkuina. Oleellista on säilyttää korven varjoisuus sekä säästää suuret vanhat puuyksilöt.

Suojellussa tervaleppäkorvessa liikutaan kesällä mieluusti pitkospuilla.

Mitä ei saa tehdä

Tervaleppäkorpien ojittaminen ja muu vesitalouden muuttaminen ei ole luvallista. Kohteen ympäristön lähteiden, purojen ja muun vesitalouden luonnontilaisuuden säilyttäminen on tärkeätä.

Suojellun tervaleppäkorven alueelle ei saa rakentaa.

Julkaistu 1.8.2013 klo 15.22, päivitetty 7.6.2016 klo 16.04
Aihealue: