Luonnonsuojelulain luontotyypit
Linkki uuteen luonnonsuojelulakiin.
Luonnonsuojelulain suojellut luontotyypit (64 §)
Suojellun luontotyypin luonnontilaista tai luonnontilaiseen verrattavaa esiintymää ei saa hävittää eikä heikentää. Kielto tulee voimaan, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tehnyt päätöksen luontotyypin esiintymän rajoista ja antanut sen tiedoksi alueen omistajille ja haltijoille.
Alla esitellyistä kolmestatoista suojellusta luontotyypistä seitsemän ensin mainittua ovat olleet vastaavalla tavalla suojeltuja jo aiemmassa luonnonsuojelulaissa, mutta niiden määritelmät ja nimet ovat osin muuttuneet lain uudistuksessa. Kuusi viimeisenä mainittua ovat suojeltuina luontotyyppeinä uusia.
- Hiekkarannat
- Jalopuumetsiköt
- Pähkinäpensaikot
- Tervaleppämetsät
- Merenrantaniityt
- Lehdesniityt
- Kedot
- Rannikon metsäiset dyynit
- Sisämaan tulvametsät
- Harjumetsien valorinteet
- Meriajokaspohjat
- Suojaisat näkinpartaispohjat
- Kalkkikalliot
Luonnonsuojelulain tiukasti suojellut luontotyypit (65 §)
Tiukasti suojeltuja luontotyyppejä ei saa hävittää eikä heikentää. Kielto on voimassa suoraan luonnonsuojelulain nojalla ilman erillistä päätöstä.
Luontotyyppien tiukka suojelu on uusi suojelukeino luonnonsuojelulaissa. Se koskee alla mainittuja kahta luontotyyppiä. Niistä toinen, rannikon avoimet dyynit, on ollut aiemmassa luonnonsuojelulaissa suojeltu luontotyyppi, jonka suojelu on edellyttänyt elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöstä. Serpentiinikalliot, -kivikot ja -soraikot eivät ole olleet aiemmin suojeltuja.