Lehdesniityt

Suojellut lehdesniityt ovat syntyneet perinteisen karjanhoidon vaikutuksesta. Lehdesniittyjä on niitetty tai laidunnettu, ja niiden puista on  katkottu lehdeksiä karjan rehuksi.

Lehdesniityillä on sekä niittymäisiä että puita kasvavia osia. Suojellulla lehdesniityllä on vähintään viisi lehdestettyä puuta hehtaarilla.

Lehdesniittyjä on lounaisimmassa Suomessa, erityisesti saaristossa. Manner-Suomessa lehdesniittyjä on vain alle sata hehtaaria. Eräillä Saaristomeren kansallispuiston saarilla ja muilla suojelualueilla lehdesniittyjä on kunnostettu perinteiseen käyttöön.

Lehdesniitty
Lehdesniityillä on sekä niittymäisiä että puita kasvavia osia. © Seppo Tuominen.

Eliöstö

Lehdesniittyjen eliölajisto on erityisesti lehtomailla poikkeuksellisen monimuotoista. Keväällä kukkivat vuokot, kesän tullen harvinaiset kämmekät ja monet kellokasvit. Koska niityllä on puita, niiden varjossa viihtyy myös metsien kasvilajeja.

Hyönteisiä, kotiloita ja maaperäeläimiä lehdesniityllä on ennätysmäisen paljon. Myös lehdesniityn linnusto on runsas ja monilajinen. Lehdesniityn lahoilla käkkyräisillä puilla elää lukuisia sammalia, jäkäliä ja kääpiä sekä hyönteisiä.

Mitä saa tehdä?

Lehdesniittyä tulisi laiduntaa tai niittää ja lehdestettyjä puita lehdestää alueen ominaispiirteiden säilyttämiseksi. Muiden kuin lehdestettyjen puiden raivaus on tärkeää. Lehdesniityillä voi liikkua vapaasti.

Mitä ei saa tehdä

Vanhoja lehdestettyjä puita ei saa raivata. Suojellun lehdesniityn alueelle ei saa rakentaa. Aluetta ei saa lannoittaa eikä muokata, eikä sinne saa kylvää eikä istuttaa.

Keväinen lehdesniitty Ahvenanmaalla

Keväinen lehdesniitty Ahvenanmaalla. Kuva Riku Lumiaro.

 

Julkaistu 2.8.2013 klo 11.28, päivitetty 7.6.2016 klo 16.20
Aihealue: