Lajit

AJANKOHTAISTA

Lajien ja luontotyyppien uhanalaisuusarviointien pohjalta laadittu SYKEn Policy Brief on julkaistu.

Suomen biodiversitteettityöryhmä on hyväksynyt Suomen 6. maaraportin luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja raportoinut Biodiversiteettisopimuksen sihteeristölle.

Suomen lajiston uusi uhanalaisuusarviointi on julkaistu. (Jos linkin takana oleva tiedosto ei aukea, tallenna julkaisu koneellesi ja avaa sieltä Adobe Reader -ohjelmalla.)

Tietoa haitallisista vieraslajeista löydät vieraslajiportaalista. Ymparisto.fi -verkkosivustosta on vieraslajisivut poistettu.

Lajien suojelun yksi tavoite on säilyttää alkuperäisten ja vakiintuneiden lajien elinvoimaiset kannat ja levinneisyysalueet. Suomen noin 45 000 eliölajista noin 21 400 tunnetaan niin hyvin, että niiden uhanalaisuus on pystytty arvioimaan. Niistä joka kymmenes on uhanalainen vuonna 2010 tehdyn selvityksen mukaan.

Luonnonsuojelulain mukaan laji voidaan rauhoittaa tai se voidaan säätää uhanalaiseksi tai erityisesti suojeltavaksi lajiksi.

Manner-Suomessa harvinainen valkotarhakotilo (Cepaea hortensis) on yleinen laji Ahvenanmaalla. Lajin väritys vaihtelee raidallisesta yksiväriseen. Kuva Ulla-Maija Liukko
Manner-Suomessa harvinainen valkotarhakotilo (Cepaea hortensis) on yleinen laji Ahvenanmaalla. Lajin väritys vaihtelee raidallisesta yksiväriseen. © Kuva: Ulla-Maija Liukko

Euroopan yhteisöllä on lajisuojelua koskevat säännökset eli lintudirektiivi ja luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelua koskeva ns. luontodirektiivi. Ne edellyttävät, että lajeja ja niiden elinympäristöjä suojellaan ja niiden metsästämistä ja muuta hyödyntämistä säädellään.

Ympäristöhallinnon on tarvittaessa ryhdyttävä toimiin eliölajin suotuisan suojelutason saavuttamiseksi. Suojelun taso on suotuisa, kun laji pitkällä aikavälillä säilyy luontaisessa ympäristössään eikä sen luontainen levinneisyysalue supistu. Lisäksi lajin elinympäristöjä pitää olla riittävästi turvaamaan kannan säilyminen pitkällä aikavälillä.

Suomen ympäristökeskus kerää ja arvioi tietoja eliölajistossa tapahtuvista muutoksista ELY-keskusten, Metsähallituksen, yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten sekä luontojärjestöjen kanssa.

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Lajit - Kaakkois-Suomi

Kaakkois-Suomen luontoympäristöä luonnehtivat itäisen Suomenlahden saaristo, Kymijoki, Saimaa, Salpausselkä harjuineen ja lisäksi runsas suoluonto.  Lajistoltaan etenkin linnusto on ainutlaatuinen, koska alueella on arktisten lintujen muuton lisäksi hyvin monipuolisesti arvokkaita lintuvesiä (Kymijoen jokisuisto, Siikalahti Parikkalassa, Kirkon –Vilkkiläntura Virolahdella, Lupinlahti ja Kirkkojärvi Haminassa ja Itäisen Suomenlahden kansallispuisto jne.) Salpausselän katoavassa harjuluonnossa on myös monia vaarantuneita lajeja, etenkin monia vain harjuilla viihtyviä pienperhosia.

Harjusinisiipi Markku SuoknuuttiMuurahaissinisiipi                                

Kuva:
Muniva muurahaissinisiipinaaras. Kuvaaja  Markku Suoknuuti

Muurahaissinisiiven tunnetuista esiintymisalueista toinen on Kaakkois-Suomessa Taipalsaarella. Sinisiiven elinympäristöjä, paahdeympä­ristöjä on hoidettu sekä talkoilla että erilaisten hank­keiden yhteydessä. Lisäksi tiehankkeiden yhteydessä tienreunoihin muokataan tarkoituksella paahdealueiden muuten maastol­taan sopiville paikoille.
Muurahaissinisiipinaaraat munivat munat yksitellen kangasajuruohon nupuille. Jonkin verran vartuttuaan ja luotuaan nahkansa muutaman kerran toukat pudottautuvat isäntäkasvilta maahan. Muurahaiset kantavat nuoret toukat hiekkaan kaivamaansa pesään, missä toukat muuttuvat pedoiksi ja käyttävät ravinnokseen muurahaisten munia, toukkia ja esikotelovaiheita.

Rantanuoliainen Jari SimolaRantaneula  eli rantanuoliainen                                

Kuva Jari Simola

Rantanuoliainen esiintyy meillä vain Suomenlahden itäosien vähäsuolaisessa vedessä ja Hiitolanjoessa itärajalla. Laji lienee Suomen luonnonvaraisista kaloista harvinaisin.
Se elelee matalassa rantavedessä hiekka-, sora- ja savipohjilla. Rantanuoliainen kykenee kaivautumaan hiekkaan tai liejuun sangen nopeasti ja voi harhauttaa saalistajansa kaivautumalla esiin eri kohdasta. Saalistusreissuillaan rantanuoliainen kiemurtelee pohjan tuntumassa hämärissä ja viettää päivät hiekkaan kaivautuneena niin, että vain pää näkyy. On yksi Suomen 12:sta uhanalaisesta kalalajista (alalajista). Rantanuoliaista ja ankeriasta lukuun ottamatta kaikki muut kuuluvat lohien heimoon.

Itämeren laukkaneilikkaItämerenlaukkaneilikka                                            

Kuva Kimmo Inki 

Itämerenlaukkaneilikka kasvaa Suomessa ainoastaan Haminassa Lupinlahden alueel­la. Kasvupaikkana laukkaneilikalla ovat hiekkapohjaiset kuivat rantaniityt, joita uhkaa sulkeutuminen laidunnuksen loputtua. Esiintymisalue on pienentynyt, elinympäristöjen määrä, esiintymät ja lisääntymiskykyiset yksilöt ovat jatkuvasti vähentyneet ja elinympä­ristön laatu on heikentynyt.

Lisätietoja:

Ympäristön tilan indikaattorit: Luonnon monimuotoisuus – Kaakkois-Suomi

Asiantuntijat

Julkaistu 5.3.2015 klo 10.02, päivitetty 28.5.2019 klo 15.55
Julkaistu 30.6.2016 klo 15.51, päivitetty 5.4.2019 klo 14.40