Hyppää sisältöön

Lajien alueellinen uhanalaisuus 2020

Alueellinen uhanalaisuusarviointi 2020 on tehty valtakunnallisessa arvioinnissa 2019 elinvoimaisiksi (LC) ja silmälläpidettäviksi (NT) luokitelluille sammal-, putkilokasvi-, sieni-, jäkälä-, perhos- ja lintulajeille. Alueellisesti uhanalaiseksi arvioidut lajit on merkitty luokkaan RT (Regionally Threatened). Alueellisesti uhanalaisten lajien lajiluettelossa ovat mukana vain ne alueellisesti arvioidut lajit, jotka ovat yhdellä tai useammalla alueella uhanalaisia (RT).

Suomen kartta, jossa on kuvattu alueellisessa uhanalaisuusarvioinnissa käytetty metsäkasvillisuusvyöhykkeiden osa-alueisiin perustuva aluejako ja alueiden lyhenteiden selitteet
Alueellisessa uhanalaisuusarvioinnissa käytetty metsäkasvillisuusvyöhykkeiden osa-alueisiin perustuva aluejako.


Alueellisesti uhanalaisten lajien tuloksissa esitetään vain ne arvioidut lajit, jotka ovat yhdellä tai useammalla alueella alueellisesti uhanalaisia (RT). Alueellisen uhanalaisuusarvioinnin tulokset:

Viittausohje: Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus (2021). Suomen lajien alueellinen uhanalaisuusarviointi 2020. https://www.ymparisto.fi/punainenlista

Arvioinnin tuloksista voi tehdä hakuja myös Lajitietokeskuksen ylläpitämässä Punaisen kirjan verkkopalvelussa:

Taustaa

Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) kriteerien ja ohjeiden mukaan eliölajien uhanalaisuutta (häviämisriskiä) voidaan arvioida globaalisti, maanosittain, valtioittain tai muita aluejakoja käyttäen. Suomessa on tehty Suomen valtion alueen ns. valtakunnallinen arviointi viimeksi vuonna 2019 ja seuraavana vuonna kansallisesti soveltaen joidenkin eliöryhmien arviointi tarkemmalla aluejaolla. Aluejakona on käytetty uhanalaisuusarviointiin räätälöityjä metsäkasvillisuusvyöhykkeitä ja niiden 11 osa-aluetta. Arvioinnin tekivät kyseisten eliöryhmien asiantuntijatyöryhmät. Tulokset tarkastettiin ja hyväksyttiin ympäristöministeriön vetämässä ohjausryhmässä (Lajien uhanalaisuuden arviointia ja seurantaa edistävä pysyvä ohjausryhmä LAUHA). 

Arvioinnin periaatteet

Suomen sisäiseen alueelliseen arviointiin ei ole tehty tarkkaa ohjeistusta ja kriteerejä eikä arviointia voi tehdä näin pienille alueille tiukasti IUCN:n kriteerien mukaisesti. Arvioinnissa on käytetty IUCN:n periaatteita, mutta suuntaa antavasti ja kansallisesti soveltaen sekä lajiasiantuntijoiden näkemystä hyödyntäen. Mitä pienempi tarkasteltava alue on, sitä helpommin kriteerien levinneisyys- tai esiintymisalueeseen tai lisääntymiskykyisten yksilöiden määrään perustuvat raja-arvot täyttyvät yleisemmilläkin lajeilla. IUCN:n ohjeiden mukaisen, ympäröiviltä alueilta saatavaan täydennykseen perustuvan ns. naapurivaikutuksen merkitys luokituksessa kasvaa tarkasteltavan alueen pienentyessä. Monissa tapauksissa uhanalaisuuden kriteerit täyttävän lajin luokka alenee alueen ulkopuolelta tulevan täydennyksen perusteella niin, että laji putoaa pois alueellisesti uhanalaisten luettelosta. 

Levinneisyysrajan tuntumassa laji saatetaan helposti luokitella alueellisesti uhanalaiseksi. Jos laji on esimerkiksi tavattu jollakin alueella ainoastaan hyvin lähellä alueen rajaa ja esiintyminen liittyy kiinteästi naapurialueen yhtenäiseen levinneisyysalueeseen, voidaan se jättää ko. alueella arvioimatta uhanalaiseksi. 

Tavoitteena on löytää mahdolliset alueet, joilla lajin uhanalaistuminen on jo edennyt, vaikka laji ei koko maan tasolla olisikaan uhanalainen. Arviointia voidaan käyttää mm. apuna suojelutyön suunnittelussa ja alueellisten toimien priorisoinnissa. Luokituksella ei ole lakisääteisiä vaikutuksia.

Alueellisen arvioinnin toteutus

Kansallisesti on sovittu, että alueellisessa arvioinnissa ovat mukana ainoastaan valtakunnallisesti silmälläpidettävät (NT) ja elinvoimaiset (LC) lajit. Valtakunnallisesti uhanalaisten (luokat CR, EN, VU) tai hävinneiden (RE) lajien uhanalaisuutta ei arvioida erikseen aluekohtaisesti, koska ne ovat uhanalaisia tai hävinneitä automaattisesti kaikilla alueilla. Alueellinen arviointi tehtiin käytettävän tiedon, eliöryhmien erilaisuuden ja resurssien rajallisuuden vuoksi vain osalle eliöryhmistä eli sammalille, putkilokasveille, sienille, jäkälille, perhosille ja linnuille. Ohjeen mukaan arviointi tehdään koko eliöryhmälle, ei yksittäisille lajeille. Arvioitavat lajit eivät voi olla alueellisesti uhanalaisia (RT) kaikilla esiintymisalueillaan, koska se olisi ristiriidassa sen kanssa, että niiden valtakunnallinen luokka on joko NT tai LC.  

Alueellisessa arvioinnissa sovelletaan IUCN:n luokitusta niin, että uhanalaisten lajien luokkia on kolmen sijaan vain yksi, alueellisesti uhanalaiset (RT, regionally threatened). Silmälläpidettävien (NT), elinvoimaisten (LC) tai puutteellisesti tunnettujen (DD) luokat eivät ole käytössä. Arvioinnin dokumentoinnissa on käytetty RT:n lisäksi myös muita merkintöjä, jotka kertovat etenkin lajin esiintymistilanteesta alueella. Käytetyt selitteet on kuvattu tarkemmin arvioinnin tulostaulukossa omalla välilehdellään.

Alueellisen uhanalaisuusarvioinnin 2020 tulokset

Alueellisesti uhanalaisten lajien tuloksissa esitetään vain ne arvioidut lajit, jotka ovat yhdellä tai useammalla alueella alueellisesti uhanalaisia (RT). Arvioinnin tulostaulukko (Excel) on ladattavissa sivun yläosan linkistä. Arvioinnin tuloksista voi tehdä hakuja myös Lajitietokeskuksen ylläpitämässä Punaisen kirjan verkkopalvelussa.

Alueellisen arvioinnin tulostaulukossa on mukana sekä valtakunnallisessa uhanalaisuusarvioinnissa käytössä ollut lajinimistö (nimistö kesällä 2018) että nykyisin käytössä olevat (tammikuu 2021) nimet Lajitietokeskuksen nimistötietokannasta otettuina. Tulosaineistoon on liitetty myös tiedot lajien ensisijaisesta elinympäristöstä (jotka on koottu jo valtakunnallisen uhanalaisuusarvioinnin yhteydessä), valtakunnallinen uhanalaisuusluokka, lajin tunniste Lajitietokeskuksessa sekä eliöryhmä, johon laji kuuluu. Alueellisen uhanalaisuusarvioinnin yhteydessä ei koottu tietoja luokittelukriteereistä eikä uhkista.

Yhteensä alueellisesti uhanalaisia (RT) lajeja on 1 256. Eniten lajeja on eteläboreaalisella vyöhykkeellä (alueet 2a ja 2b) ja keskiboreaalisen vyöhykkeen Pohjanmaan alueella (3a). Suurimmalla osalla alueellisesti uhanalaisista lajeista ensisijainen elinympäristö on jonkinlainen metsä (32 % lajeista). Vähiten on pääelinympäristöltään vesilajeja (7 %).

 

Taulukko 1. Alueellisesti uhanalaisten lajien (RT-lajien) määrät eliöryhmittäin ja alueittain
   RT-lajeja yhteensä  1a 1b 2a 2b 3a 3b 3c 4a 4b 4c 4d
 Putkilokasvit  355   69   106   90   106   105   78   58   74   66   61   19 
 Sammalet 282   92   85   103   134   146   128   86   91   110   100   69 
 Jäkälät 167   47   61   77   70   59   52   39   34   27   18   24 
 Sienet 213   24   68   92   118   86   64   42   44   37   20   9 
 Perhoset 178   34   75   110   80   64   36   27   23   27   15   4 
 Linnut 61   12   11   7   7   10   17   12   16   15   16   7 
 Yhteensä 1256    278   406   479   515   470   375   264   282   282   230   132 

 

Taulukko 2. Alueellisesti uhanalaisten lajien (RT-lajien) määrät pääelinympäristöittäin ja alueittain.

 Lajin pääelinympäristö   RT-lajeja yhteensä  1a 1b 2a 2b 3a 3b 3c 4a 4b 4c 4d

 Metsät

 409  47   135   162   175  152  12  78  83  71  58  39 
 Suot  149  50  84  84  82  73  11  28  39  28  15  11 
 Vedet 89  26  28  25  29  39  40  28  29  28  25  15 
 Rannat 107  30  35  39  30  26  21  15  19  19 
 Kalliot ja kivikot 175  43  38  64  87  85  78  56  42  58  44  42 
 Tunturit 133  10  21  22  28  31  33  29  53  55  62 
 Kulttuuriympäristöt  194  45  66  83  84  64  48  30  26  23  18  15 
 Yhteensä 1256   251  407  479  515  470   243   264   291   282   230   132 


 

Julkaistu 25.3.2021 klo 12.20, päivitetty 17.3.2021 klo 14.59