Suomen kultapistiäiset: lajisto, kannanmuutokset ja suojelu

Kultapistiäiset (Hymenoptera: Chrysididae) ovat värikkäitä metallinhohtoisia myrkkypistiäisiä, jotka elävät toukkavaiheessa muiden hyönteisten, kuten erakkoampiaisten ja petopistiäisten, loisina. Maailman runsaasta 3000 lajista noin 50 on tavattu Suomesta. Näyttävästä ulkonäöstään huolimatta kultapistiäiset tunnetaan vielä varsin huonosti, niihin liittyy paljon taksonomisia ongelmia ja myös tiedot monien lajien levinneisyydestä ja elintavoista ovat puutteellisia.

Valtaosa Suomen kultapistiäisistä elää erilaisissa metsä- ja kulttuuriympäristöissä. Erityisesti lämpimät metsänreunat, joilla on runsaasti kuollutta puuainesta isäntäpistiäisten pesäpaikoiksi, ovat kultapistiäisten suosiossa. Niitä tavataan usein myös hirsirakennusten seinillä, puupylväillä ja muilla puurakenteilla. Monet kultapistiäiset ovat taantuneet voimakkaasti elinympäristöjen vähentymisen seurauksena, ja uusimmassa uhanalaisuusarvioinnissa lähes puolet arvioiduista lajeista päätyi punaiselle listalle.

Hävinneeksi luokiteltu vyökultiainen (Chrysis equestris) löytyi yllättäen kesällä 2011 Kaakkois-Suomesta oltuaan 50 vuotta kateissa maastamme. Lajin elintavat tunnetaan huonosti, mutta monien muiden kultapistiäisten tavoin se vaatii elinympäristöönsä lahopuuta ja runsaasti lämpöä. © Ika Österblad.

Aiemmin koko Etelä-Suomessa esiintynyt reunuskultiainen (Chrysis graelsii) on taantunut voimakkaasti ja luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Laji elää loisena erakkoampiaisten pesissä, jotka sijaitsevat yleensä kuolleissa puissa tai vanhojen hirsirakennusten seinissä. © Ika Österblad.

Hankkeen tavoitteena on tuottaa tutkimustietoa kultapistiäisiin keskittyvän väitöskirjan muodossa sekä julkaista yleistajuinen määritysopas Suomen kultapistiäislajeista. Pyrkimyksenä on erityisesti selvittää kultapistiäislajien levinneisyysalueet ja kannanmuutokset Suomessa, ratkaista maassamme esiintyvien taksonomisesti ongelmallisten muotojen asema ja tutkia uhanalaisten lajiemme elintapoja ja suojelukeinoja. Työssä tuotetaan geneettiset viivakoodit kaikille Suomessa esiintyville kultapistiäislajeille.

Tarkoituksena on koota yhteen kaikki olennaiset tiedot Suomen kultapistiäisistä jo kerätyistä kokoelmista, kirjallisuudesta ja tietokannoista, ja tarkastella havaintojen ajallista ja alueellista esiintymistä. Taksonomisesti ongelmallisia kultapistiäismuotoja tutkitaan geneettisin ja morfologisin menetelmin. Uhanalaisten kultapistiäislajien elintapoja puolestaan selvitetään kasvatuskokeiden avulla.

Lisätietoja

Tutkimuksen vastuullinen johtaja, dos. Pekka Vilkamaa, Luonnontieteellinen keskusmuseo, puh. 09 19128834, pekka.vilkamaa(at)helsinki.fi

Tutkimuksen päätutkija, FM Juho Paukkunen, Luonnontieteellinen keskusmuseo, puh. 09 19128644, juho.paukkunen(at)helsinki.fi

Julkaistu 19.6.2013 klo 12.38, päivitetty 19.6.2013 klo 12.38