Rauhoitettujen lajien aiheuttamat vahingot

Luonnonsuojelulailla rauhoitettujen lajien, erityisesti lintujen, aiheuttamat vahingot ovat lisääntyneet 2010-luvulla. Lintuvahinkojen kasvu johtuu sekä lintulajien kantojen vahvistumisesta, että lintujen muuttoreittien ja muuttokäyttäytymisen muutoksista.

Maatalousympäristössä esiintyvät linnut käyttävät ravintonaan siemeniä, viljaa ja oraita sekä tallaavat ja sotkevat viljelyksiä. Eniten maatalousvahinkoja aiheuttavia lintuja ovat olleet naakat, hanhet, kurjet ja joutsenet. Kalasääsket voivat saalistaa viljeltyä kalaa kalanviljelylaitokselta. Muiden rauhoitettujen lajien kuin lintujen aiheuttamia vahinkoja ovat lepakoiden rakennuksille aiheuttamat vahingot.

Lajien aiheuttamien vahinkojen arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa. Ilmaston lämpeneminen tulee edelleen muuttamaan maatalousympäristön pesimälintulajistoa ja lisäämään lintujen esiintymistä myös pesimäkauden ulkopuolella.

Haitoista voi saada korvauksia

Haitan kärsijällä on mahdollisuus hakea korvausta elinkeino-, liikenne- ja ympäristö -keskuksista rauhoitettujen lajien aiheuttamien haittojen korvaamiseksi. Maksettavat korvaukset perustuvat ympäristöministeriön päätökseen rauhoitettujen harvinaisten eläinten tuottamien vahinkojen korvaamiseksi maksettavista avustuksista (1626/1991). ELY-keskukset myöntävät korvaukset vuosittain valtion tulo- ja menoarviossa ympäristöministeriölle osoitetun määrärahan puitteissa.

Rauhoitettujen lajien luontaisesta esiintymisestä, elintavoista ja elinkierrosta sekä eri viljelykasvien erilaisista viljelyalueista johtuen lajien aiheuttamat vahingot eivät jakaudu tasaisesti eri puolille Suomea. Lukumääräisesti ja euromääräisesti selvästi eniten avustuspäätöksiä tehdään Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. Seuraavaksi eniten avustuksia maksetaan Kaakkois-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten toimialueilla. Kalatalousvahingot painottuvat erityisesti Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon alueille.

Metsästyslain muutoksella (555/2018) naakka poistettiin rahoitettujen lintujen luettelosta. Tämän vuoksi naakka ei ole kuulunut elokuun 2018 jälkeen rauhoitettujen lajien vahingoista maksettavien vahinkojen korvausmenettelyn piiriin.

valkoposkihanhia
Valkoposkihanhia. © Kuva: Riku Lumiaro, SYKE

Vahinkojen ennaltaehkäisy

Vahinkoja tulee ensisijaisesti pyrkiä ennaltaehkäisemään. Sallitut vahinkojen ennaltaehkäisykeinot voivat vaihdella lajeittain ja alueittain. Esimerkiksi suojelualueilla ja alueiden läheisyydessä ennaltaehkäisykeinoja on voitu rajoittaa. Ennaltaehkäiseviä keinoja ovat muun muassa erilaiset passiiviset karkottimet, aktiivinen karkottaminen sekä niin sanottujen lintupeltojen perustaminen.

Niissä tapauksissa, joissa haittaa ei voi ehkäistä riittävän tehokkaasti, haitan kärsijä voi hakea lupaa poiketa rauhoitussäännöksistä ELY-keskuksesta. Poikkeamislupa voidaan myöntää ainoastaan lintudirektiivin 9 artiklan mukaisin perustein. Poikkeamisperusteita ovat lähinnä viljelmille koituvan vakavan vahingon estäminen, lentoturvallisuuden turvaaminen sekä kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden takaaminen. Edellytyksenä kuitenkin on, ettei muuta tyydyttävää ratkaisua ole. Jos esim. viljelmille koituvaa vakavaa haittaa voidaan torjua muutoin, esim. karkottamalla lintuja, sitä tulee käyttää. Rauhoitettujen lajien häirintään tarvitaan aina kuitenkin luonnonsuojelulain mukaisen lupa (ks. tarkemmat ohjeet linkki oikealla).

Myös rauhoittamattomat lajit, kuten linnuista varikset ja räkättirastaat, voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Rauhoittamattomien lajien aiheuttamia taloudellisia menetyksiä ei kuitenkaan korvata. Riistaeläinten (hirvi-, ja suurpetovahingot) aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta säädetään riistavahinkolaissa (105/2009).

Julkaistu 21.1.2019 klo 16.55, päivitetty 6.9.2019 klo 10.25