Euroopan unionin jäsenmaat raportoivat komissiolle kuuden vuoden välein luontodirektiivin toimeenpanosta. Raportti sisältää arvioinnin kaikkien direktiivin tarkoittamien luontotyyppien ja lajien suojelutasosta. Suojelutason arviointi raportointikaudelta 2001–2006 tehtiin vuonna 2007, kaudelta 2007–2012 vuonna 2013 ja kaudelta 2013–2018 vuonna 2019. Suojelutason kehityksestä voidaan päätellä muun muassa, kuinka tehokkaita toteutetut suojelutoimet ovat olleet.
Raportti sisältää kunkin lajin osalta tiedot arviointikriteereistä, joiden perusteella kokonaisarvio suojelun tasosta on laadittu. Arviointikriteerejä ovat levinneisyys, populaation tila, elinympäristön tila sekä suojelutason odotettavissa oleva kehitys. Vuodesta 2013 lähtien on raportoitu myös lajin populaatiokoko Natura 2000 -alueilla.
Suojelutason arvioinnissa käytetään neljää luokkaa
|
Suojelutaso
|
Luokka
|
|
suotuisa
|
|
|
epäsuotuisa riittämätön
|
|
|
epäsuotuisa huono
|
|
|
ei tiedossa
|
|
Lisäksi on ollut käytössä kehityssuuntaa kuvaava määrite heikkenevä (–), vakaa (=), paraneva (+) tai kehitys tuntematon (x).
Yhteenvetotaulukko lajien suojelutason arviointien tuloksista
Luontodirektiivin 2013 raportointi
–
jäsenmaiden raportit ja EU:n yhteenvedot
Luontodirektiivin 2013 raportoinnin – jäsenmaiden yhteenvedot
Yhteenveto 2019 raportoinnista esitetään tällä sivulla sen jälkeen kun komissio on hyväksynyt Suomen raportin.
Lukuisat asiantuntijat osallistuivat työhön
Suomen lajiraportointeihin on osallistunut ympäristöministeriön johdolla laaja asiantuntijajoukko useista eri organisaatioista. Keskeisimmät vastuutahot olivat Suomen ympäristökeskus, Metsähallitus ja Luonnonvarakeskus.
Tärkeitä yhteistyötahoja aineistojen kokoamisessa, tuottamisessa ja arvioinnissa ovat olleet myös maa- ja metsätalousministeriö, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset.