Lintuvesien kunnostus ja hoito

Koeruoppaus Vanhankaupunginlahdella_Kalle Meller.jpg
Koeruoppausta pitkäpuomisella telaponttoonikaivinkoneella Helsingin Vanhankaupunginlahdella 2020.
Kuva: Kalle Meller.

Lintuvesiksi kutsutaan erilaisia linnustollisesti merkittäviä vesistöjä: luontaisesti reheviä ja matalia järviä, lampia ja merenlahtia. Lintuvedet ovat keskeisiä pesimäympäristöjä monille vesilinnulle ja -rantalinnuille, mutta myös tärkeitä muutonaikaisia levähdysalueita vesilinnuille, kahlaajille ja varpuslinnuille. Tärkeät kohteet ovat tyypillisesti saaneet lintuvesiluonteensa ihmistoiminnan seurauksena. Laajat, monille kahlaajille sopivat, rantaniityt ovat seurausta rantalaidunnuksesta ja heinän niittämisestä karjan rehuksi. Monet matalat lintujärvet ovat syntyneet järvenlaskun seurauksena, jolla rantoja on aikoinaan hankittu viljelykäyttöön.

Rehevät lintuvedet kasvavat ajan myötä umpeen ilman hoitoa ja kunnostuksia ja niiden linnusto taantuu, kun elinympäristöt muuttuvat epäsuotuisiksi rehevöitymisen kiihdyttämän umpeenkasvun edetessä. Rantaniityt pensoittuvat ja puustottuvat laidunnuksen ja säännöllisten niittojen päätyttyä ja ravinteisissa matalissa vesissä kasvillisuus valtaa vesialuetta. Useimmat kahlaaja- ja vesilintulajit kärsivät matalakasvuisten niittyjen katoamisesta ja maiseman umpeutumisesta.

Rehevillä lintujärvillä särkikalat saattavat kilpailla ravinnosta sukeltajasorsien kanssa ja vesilintujen poikaset saattavat päätyä vieraspetojen, minkin ja supikoiran suuhun. Kasvaneen petopaineen vuoksi monien lintuvesien lintuyhteisöjen avainlaji, naurulokki on muuttanut reheviltä lintuvesiltä selkävesien luodoille, mutta naurulokkikolonioiden suojissa pesivät sotkat eivät ole niitä pystyneet seuraamaan lajien erilaisten elinympäristövaatimusten vuoksi.

Elinympäristöjen heikentymistä lintuvesillä voidaan torjua kunnostus- ja hoitotoimilla. Avovesialaa voidaan lisätä ruoppaamalla tai poistamalla vesikasveja niittämällä. Lintujärvillä vedenpinnan nosto on tehokas keino lisätä vesialaa. Rantaniittyjä kunnostetaan raivaamalla pensaikkoa ja puustoa ja niiden avoimuudesta huolehditaan laiduntamalla tai niittämällä. Vieraspetojen poistolla on mahdollista lisätä lintujen poikastuottoa ja naurulokkia voidaan houkutella takaisin lintuvesille raivaamalla sopivia pesimäsaaria tai rakentamalla uusia.

Mustavalkoinen Helmi-logo, jossa keskellä teksti Helmi ja ylä- ja alapuolella mustia eläin- ja kasvihahmoja.
 

Lintuvesien kunnostaminen ja hoito on yksi Helmi-elinympäristöohjelman teemoista. Helmi-ohjelman tavoitteena on kunnostaa 80 arvokkainta ja kiireellisimmin kunnostusta kaipaavaa lintuvesikohdetta vuoden 2023 loppuun mennessä. Kunnostustoimenpiteet kohdennetaan ensisijaisesti Natura 2000 -verkoston lintudirektiivin mukaisille erityisille suojelualueille, joihin kuuluvat tärkeimmät lintuvesi- ja kosteikkokohteet.

Näillä lintuvesien kunnostus ja hoito -sivuilla kerrotaan lintuvesien kunnostustoimista ja opastetaan niiden toteuttamisessa. Ohjeistus on laadittu yhteistyössä ELY-keskusten ja Metsähallituksen lintuvesikunnostusten asiantuntijoiden kanssa. Toimenpidekohtaiset sivut löytyvät täältä:

 

Lisätietoja

Tutkija Aili Jukarainen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi

 

Julkaistu 3.5.2022 klo 16.51, päivitetty 18.5.2022 klo 15.15