Saimaannorpan häirinnän ehkäisy

Huomioi norppa liikkuessasi Saimaalla

Ihmisten lisääntynyt liikkuminen Saimaannorpan esiintymisalueilla aiheuttaa kasvavaa häiriötä uhanalaiselle eläimelle. Rantarakentamisen, maastoliikenteen, kalastuksen ja matkailun myötä norppa ja ihminen liikkuvat yhä useammin samoilla alueilla.

Rantarakentamisen lisääntyessä saimaannorppa joutuu pesimään lähempänä ihmistä ja rauhalliset, pesintään soveltuvat rannat vähenevät. Talvisaikaan jäillä ja rannoilla liikkuessaan saattaa tietämättään hankaloittaa norpan pesintää. Loppukeväällä ja alkukesällä varomaton vesillä liikkuminen saattaa puolestaan häiritä eläimen karvanvaihtoa.

Miten häiriöitä voidaan vähentää?

1. Selvitä asutko, lomailetko tai liikutko keskeisellä norppa-alueella

Pesävyöhykkeet ovat häiriölle herkimpiä alueita ja suojelun kannalta erityisen tärkeitä. Pesiä on kuitenkin myös vyöhykkeiden ulkopuolella. Vältä siis Saimaalla rantakinoksia ja niiden lähistöllä liikkumista kevättalvella ja käytä jo olemassa olevia reittejä myös vyöhykkeiden ulkopuolella. Norpan pesä on usein saarten ja pienten luotojen rantojen kinoksissa.

2. Kierrä saimaannorpan pesä kaukaa

Liikkuminen norpan pesintäaikana jäällä ja rannoilla voi aiheuttaa häiriötä synnyttävän naaraan ja vastasyntyneen kuutin elämään. Esimerkiksi liian läheltä norpan pesää ajava moottorikelkkailija voi tietämättään aiheuttaa suurta vahinkoa. Kierrä siis rantakinokset ja norpan pesä mahdollisimman kaukaa tai lähde liikkeelle jalan tai hiihtäen. Moottoriajoneuvoliikennettä voidaan tarpeen mukaan ohjata myös kielloilla ja rajoituksilla. Tällä hetkellä voimassa on maastoliikennelain mukainen kielto Rantasalmen–Porosalmen matkailualueen ja Linnansaaren välisellä vesialueella jääpeitteisenä aikana (vuosittain 1.1.–30.4.). Myös Linnansaaren kansallispuistojen järjestyssääntö sisältää vastaavan kiellon valtion vesialueella.

Saimaannorppa kaivaa makuu- ja poikaspesän jäälle saarten ja luotojen rannoille muodostuneisiin kinoksiin. Emo sukeltaa veteen vaaran uhatessa, jolloin imetys keskeytyy. Jos häiriöt ovat toistuvia, imetysrytmiin tulee muutoksia. Tällöin kuutti ei saa tarpeeksi maitoa ja jää pienikokoiseksi.

Norppaemo synnyttää ja imettää kuuttia aluksi pesän suojissa ja myöhemmin keväällä jäällä. Lumipesä suojaa kuuttia säävaihtelulta ja pedoilta. Vähälumisina talvina emo saattaa synnyttää poikasen avojäälle, jolloin kuutti joutuu pärjäämään ilman pesän suojaa. Vastasyntyneellä kuutilla on lämmöneristeenä vain turkki, mutta rasvakerros paksuuntuu nopeasti emon maidolla.

3. Älä pakota norppaa lähtemään makuukiveltä

saimaannorppa kivellä
© Kuva: Mervi Kunnasranta, ympäristöhallinnon kuvapankki

Norppa siirtyy jäiden lähdettyä makuukivelle viimeistelemään kesäturkin vaihdoksen. Varomaton makuukivien lähistöllä liikkuminen saattaa häiritä karvanvaihtoa.

Karvaa vaihtavia hylkeitä voi tarkkailla, kunhan muistaa tehdä sen norpan ehdoilla. Kiikarit ovat ehdoton edellytys. Välimatkan on sopiva, jos hylje jää kivelle, kun poistut paikalta. Lähestyvän veneen ollessa noin 250 metrin päässä, norppa usein nostelee jo päätään ja kastaa mahdollisesti viiksikarvojaan veteen. 150 metrin etäisyydellä norppa katsoo parhaimmaksi sukeltaa pois kiveltä.

Norppa ui pitkään makuukiven ympäristössä ja nousee kivelle vasta, kun on todennut ympäristön rauhalliseksi. Norppa ei mielellään lähde kiveltä, ennen kuin turkki on kuivunut auringossa. Talvikarvan irtoaminen ja uuden karvan kasvu edellyttävät ihon pintakerroksen lämpenemistä. Lämpimässä veri virtaa lähellä ihoa ja nopeuttaa karvan vaihtumista.

4. Kalasta norppaturvallisella katiskalla

Jotta norppa ei hukkuisi verkkoon, kannattaa vaihtaa verkot norppaturvalliseen katiskaan. Norppaturvallista verkkoa ei ole.

Lisätietoja:

Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen, ympäristöministeriö, 
puh. 0295 250 135, etunimi.sukunimi@ym.fi

Ympäristöneuvos Esko Hyvärinen, ympäristöministeriö,
puh. 0295 250 094, etunimi.o.sukunimi@ym.fi

Julkaistu 28.12.2017 klo 8.50, päivitetty 26.2.2018 klo 11.23