Sammalten uhanalaisuus

Vuonna 2010 valmistuneessa uhanalaisuusarvioinnissa oli mukana 906 sammallajia. Vuoden 2000 arvioinnista uhanalaisuusluokka on huonontunut 10 prosentilla sammalista. Kaksi viimeisintä Suomen lajiston uhanalaisuusarviointia (Rassi ym. 2001, Rassi ym. 2010) on tehty kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) kriteerien pohjalta.

Uhanalaisuusluokitukset 2000 ja 2010 löytyvät myös sammalten levinneisyystaulukoista sivulta Suomen sammalet - levinneisyys ja ekologia.

Uhanalaiset sammalet

Uhanalaiset lajit luokitellaan häviämisriskin perusteella äärimmäisen uhanalaisiin (CR critically endangered), erittäin uhanalaisiin (EN endangered) ja vaarantuneisiin (VU vulnerable) lajeihin.

Uhanalaisia sammalia on yhteensä 138 taksonia eli noin 20 prosenttia maamme lajistosta. Äärimmäisen ja erittäin uhanalaisiin (CR, EN) on noussut 53 uutta lajia vuoden 2000 arviointiin verrattuna.

Rusopahtasammal

Rusopahtasammal (Orthothecium rufescens) luokiteltiin viimeisimmässä tarkastelussa erittäin uhanalaiseksi (EN) kun se vuoden 2000 arvioinnissa oli vaarantunut (VU). Tärkeimpänä uhanalaisuuden syynä ja tulevaisuuden uhkatekijänä on ilmastonmuutos. © Riikka Juutinen.

Pohjanhuurresammal

Neljästä Suomen huurresammallajista yksi on vaarantunut, kaksi silmälläpidettävää ja yksi elinvoimainen mutta alueellisesti uhanalainen. Pohjanhuurresammal (Palustriella decipiens NT). © Riikka Juutinen.

Silmälläpidettävät sammalet

Silmälläpidettäviksi (NT near threatened) luokitellaan harvinaisia ja taantuneita lajeja, jotka ovat IUCN:n kriteerein tarkasteltuna lähellä uhanalaisuuden raja-arvoja.

Silmälläpidettäviä sammalia on yhteensä 124 taksonia. Luokkaan on jouduttu siirtämään lisää lajeja, mm. 26 aiemmin elinvoimaisiksi luokiteltua sammallajia.

Puutteellisesti tunnetut sammalet

Puutteellisesti tunnetuiksi (DD data deficient) arvioitiin vuoden 2010 arvioinnissa lajeja, joiden esiintyminen ja ekologia tunnetaan siinä määrin huonosti, ettei pystytä edes arvioimaan, onko laji elinvoimainen vai erittäin uhanalainen (laji voi olla mitä vain väliltä LC–EN). Jos heikosti tunnetusta lajista on syytä epäillä, että laji on uhanalainen, sille tulee antaa uhanalaisuusluokka asiantuntija-arviona. Osa puutteellisesti tunnetuista lajeista on äskettäin löydetty maastamme tai ne on vasta kuvattu tieteelle uusina lajeina.

Puutteellisesti tunnettuja sammalia on yhteensä 22 lajia.

Elinvoimaiset sammalet

Yleisten ja runsaiden lajien arvioitiin suoraan kuuluvan elinvoimaisten (LC least concern) lajien luokkaan eikä niistä ole koottu tarkempia esiintymätietoja eikä kannanmuutoksia ole tarkasteltu IUCN:n kriteerein.

Elinvoimaisia sammalia on yhteensä 532 taksonia eli 58 prosenttia maamme lajistosta.

Hetehiirensammal

Hetehiirensammal (Bryum weigelii).
© Riikka Juutinen.

Paakkurahkasammal

Paakkurahkasammal (Sphagnum compactum).
© Riikka Juutinen.

Arviointiin soveltumattomat sammalet

Arviointiin soveltumattomia (NA not applicable) ovat lajit, jotka eivät esiinny Suomessa luonnonvaraisina tai luontaisella levinneisyysalueellaan tai ne esiintyvät täällä vain satunnaisesti.

Arviointiin soveltumattomiksi on katsottu kaksi maksasammalta, joista ansarisammal (Lunularia cruciata) esiintyy Suomessa vain kasvihuoneissa ja verkkohankasammalen (Riccia rhenana) luonnosta löytyneitä esiintymiä pidetään akvaariokarkulaisina.

Arvioimatta jätetyt sammalet

Taksoni kuuluu luokkaan arvioimatta jätetyt (NE not evaluated), kun sitä ei ole lainkaan arvioitu kriteerien suhteen.

Sammalista arvioimatta on jätetty kahdeksan lajia, joiden esiintyminen Suomessa tunnetaan hyvin huonosti.

Alueellisesti uhanalaiset sammalet

Alueellisessa uhanalaisuustarkastelussa tarkastelualueina ovat metsäkasvillisuusvyöhykkeet. Alueellisesti uhanalaisiksi (RT regionally threatened) on luokiteltu lajeja, jotka IUCN:n kriteerejä soveltaen olisivat tarkastelualueella äärimmäisen uhanalaisia (CR), erittäin uhanalaisia (EN) tai vaarantuneita (VU).

Sammaltyöryhmä on arvioinut vuonna 2010 valtakunnallisen arvioinnin yhteydessä sammalten alueellista uhanalaisuutta. Arvioita päivitetään vuosittain kun tieto lajien levinneisyydestä karttuu. Suomen sammalten alueellinen uhanalaisuus löytyy sivulta Suomen sammalet - levinneisyys ja ekologia.

Suomen uhanalaiset sammalet -ympäristöopas

Vuonna 2009 julkaistu Suomen uhanalaiset sammalet -ympäristöopas esittelee 136 vuoden 2000 uhanalaisuusarvioinnissa uhanalaista ja 24 maastamme hävinnyttä sammallajia. Jokaisesta lajista on kuva sekä tietoa niiden ekologiasta, levinneisyydestä, kannan kehityksestä ja uhanalaisuudesta. Teos on syntynyt suomalaisten sammalasiantuntijoiden yhteistyönä. Kirjaa saa hyvin varustelluista kirjakaupoista ja sammaltyöryhmän sihteeriltä.

Tieto monien lajien levinneisyydestä on viime vuosina oleellisesti lisääntynyt, joten oppaan levinneisyyskartat ovat paikoin vanhentuneita. Sammaltyöryhmän sihteeriltä saa pyydettäessä tuoreita tietoja.

Suomen uhanalaiset sammalet – uusien uhanalaisten lajikuvauksia

Lajikuvaukset ovat pdf-tiedostoja.

Julkaistu 20.9.2013 klo 11.11, päivitetty 24.6.2015 klo 13.06