Yöperhosseuranta

Siniritariyökkönen syötillä.Keväällä 1993 aloitettiin SYKE:n koordinoimana valtakunnallinen yöperhosseuranta. Seuranta on osa luonnon monimuotoisuuden tutkimusohjelmaa. Seuraamalla perhosia saadaan nopeasti tietoa luonnossa tapahtuneista muutoksista. Suomen Perhostutkijain Seuran paikalliset perhosharrastajat hoitavat perhosten määrittämisen. Alueelliset ympäristökeskukset vastasivat seurantaverkon valorysien ylläpidosta, viikoittaisesta koennasta ja tietojen tallentamisesta vuoden 2017 loppuun asti.

Mikä on yöperhonen?  

Tässä seurannassa yöperhosella tarkoitetaan pimeän aikaan lentäviä suurperhosia eli ykkösiä, kehrääjiä, kiitäjiä ja mittariperhosia, joita kaikkiaan on Suomessa yhteensä noin 850 lajia. Yöperhoset eivät ole avainryhmä missään luontotyypissä, joskaan niitä ei enää voida pitää tuhohyönteisinäkään, kuten kansan uskomus on ollut aikaisemmin. Yöperhoset soveltuvat eliöryhmänä erinomaisesti luontotyyppien määrällisen biodiversiteetin laskentaan, joka onkin valtakunnallisen yöperhosseurannan tavoitteena.

Jalas-tyyppinen valorysä. Yöperhosseuranta monimuotoisuuden mittarina

Luonnon monimuotoisuutta, eli biodiversiteettiä, voidaan yöperhosseurannan tulosten perusteella arvioida, käyttäen erilaisia laskennallisia indeksejä. Kasvien ja niillä elävien perhoslajien runsaus ja yksilömäärät ovat eräitä monimuotoisuuden mittareita. Menetelmänä on käytetty valorysänäytteitä, joista määritetään suurperhosten laji- ja yksilömäärät sekä sukupuolet.

Monimuotoisuuden mittarina on käytetty laskennallista alfa-diversiteettiä. Koko Suomen korkeimmat alfa-arvot ovat Kaakkois-Suomessa ja matalimmat pohjoisimmassa osassa maata. Alfa-arvot laskevat tasaisesti etelästä pohjoiseen, mutta muutos on jyrkempi kasvillisuusvyöhykkeiden vaihettumiskohdissa.

Ilmastonmuutos muuttaa myös yöperhoslajistoa

Vuonna 2001 seurantaverkkoa optimoitiin ja se käsittää sen jälkeen 50 paikkaa ja rysää. Jäljelle jääneet paikat on pyritty sijoittamaan niin, että päästäisiin seuraamaan ilmaston muutosta. Yöperhosseurannasta on ilmestynyt useita raportteja SYKE:n sarjoissa ja Suomen Perhostutkijain Seuran Baptria- jäsenlehdessä sekä kansainvälisissä sarjoissa. Yöperhosseurannan aineistot on siirretty uuteen YÖPETi-tietojärjestelmään osaksi HERTTA/eliölajit-tietojärjestelmää vuoden 2009 lopussa. 

Viime vuosina on ollut havaittavissa useita muutoksia yöperhoslajistossa. Maahamme on tullut uusia lajeja ja monet lajit ovat levittäytymässä kohti pohjoista. Samaan aikaan pohjoiset lajit ovat lakaneet vetäytymään. Yhä useampi laji pystyy muodostamaan Suomessa kaksi sukupolvea kesässä ja tätä esiintyy yhä pohjoisempana.

Lisätietoja

Erikoistutkija Juha Pöyry, Suomen ympäristökeskus SYKE, Biodiversiteettikeskus, puh. 0295 251 534.

 

Julkaistu 9.4.2014 klo 10.23, päivitetty 1.11.2019 klo 13.32
Julkaisija: