Lajien seuranta

Lajiseurannoilla tarkoitetaan Suomen luonnonvaraisten eliölajien runsauden, levinneisyyden, elinvoimaisuuden tai niihin liittyvien tekijöiden seurantaa. Kohteena voi olla yksittäinen laji tai lajiryhmä. Lajiseurannat ovat osa luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin seurantaa yhdessä esim. luontotyyppiseurantojen kanssa. Seuranta-aineistoja käytetään lajien suojelu- ja hoitotoimien tarpeellisuuden tai riittävyyden arvioinnissa, luonnonvarojen kestävän käytön arvioinnissa ja säätelyssä, biodiversiteetin ja ympäristön tilan seurannassa sekä erilaisissa tutkimuksissa (lajien biologia, maankäytön muutosten vaikutukset, ilmastonmuutos, ekosysteemipalvelujen toimivuus jne.).

Merilintujen laskentaa Ahvenanmaalla_seuranta_Tuomas Lahti
Merilintujen talvilaskentaa Ahvenanmaalla. © Tuomas Lahti.

Yhteistyötä

Laji- ja lajistoseurantoja toteuttavat useat tahot Suomessa. Suomen ympäristökeskuksen lisäksi seurannoista vastaavat Luonnontieteellinen keskusmuseo, Metsähallitus, Metsäntutkimuslaitos, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä muutamat vapaaehtoisjärjestöt kuten BirdLife Suomi, Suomen Perhostutkijain Seura sekä Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto (WWF). Usein seurantoja toteutetaan yhteistyönä eri tahojen kesken.

Velvoitteita

Ympäristöhallinnon lajiseurannoissa lähtökohtana on säädöksistä ja sopimuksista seuraavat kansalliset ja kansainväliset velvoitteet. Tärkeimpiä ovat biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus (78/1994, Rio de Janeiro), EU:n lintu- ja luontodirektiivit (79/409/ETY ja 92/43/ETY),) sekä luonnonsuojelulaki ja -asetus (160/97 ja 913/2005). Vesiympäristöjen biodiversiteettiseurantoja ohjaavat edellisten lisäksi EU:n vesipuitedirektiivi (2000/60/EY) ja meristrategiadirektiivi (2008/56/EY). Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ”Luonnon puolesta – ihmisen hyväksi” hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksellä joulukuussa 2012. Strategian päätavoite on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen Suomessa vuoteen 2020 mennessä.

Lisätietoja

Vanhempi tutkija Ulla-Maija Liukko, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi

Julkaistu 14.5.2013 klo 11.04, päivitetty 4.12.2020 klo 11.08