Kansallinen tiekartta viitoittaa molekyylibiologisten seurantamenetelmien laajamittaista käyttöönottoa

Tiedote 13.6.2022 klo 7.00

Ympäristöministeriön tilaamassa kansallisessa tiekartassa Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat arvioivat molekyylibiologisten seurantamenetelmien nykytilaa Suomessa osana laajempaa kansainvälistä kenttää. Suomessa molekyylibiologiset menetelmät ovat enimmäkseen kokeiluasteella, mutta niitä hyödynnetään riistaeläinten ja vesieliöiden seurannassa. Molekyylibiologisella seurannalla tarkoitetaan eliöiden ympäröivään ympäristöön levittämää DNA:ta, jolloin näytteet (eDNA) kerätään vesi- tai maaympäristöstä, lumesta tai ilmasta sen sijaan, että näyte otettaisiin suoraan eliöstä.

“Tiekartassa tunnistamme huomiota vaativia haasteita ja kehityskohteita ja ehdotamme konkreettisia toimenpiteitä molekyylibiologisten seurantamenetelmien koordinoidun käyttöönoton edistämiseksi lähivuosien aikana”, kertoo SYKEn erikoistutkija, hankkeen projektipäällikkönä toiminut Veera Norros. “Selvityksemme perustuu uusimman tieteellisen kirjallisuuden lisäksi kyselytutkimukseen sekä suoriin tiedusteluihin ja haastatteluihin. Yhteiskunnan eri sektoreita edustava kansallinen asiantuntijayhteisö osallistui tiekartan valmisteluun työn eri vaiheissa.”

Luonnon ja ympäristön seurannan uusi aikakausi

“Molekyylibiologisten menetelmien avulla voimme parantaa ympäristön tilan seurantojen kattavuutta, tarkkuutta sekä kustannustehokkuutta ja siten täydentää seurannan kautta muodostuvaa kuvaa luonnon monimuotoisuudesta ja sen muutoksista”, SYKEn tutkija Tiina Laamanen kertoo. “Biologisen seurannan uudella aikakaudella molekyylibiologisia havaintoja voidaan yhdistää kaukokartoitusmenetelmiin sekä ekologiseen mallinnukseen ja koneoppimismenetelmiin. Havaintojen tulkinnassa käytetään validoituja mallinnus- ja analyysityökaluja.”

Aikajanagraafi.
Aikajana biologisen seurannan uuteen aikakauteen siirtymiselle.


Suomessa menetelmät ovat enimmäkseen kokeiluasteella – riistaeläinten ja vesieliöiden seuranta pisimmällä

Molekyylibiologisia seurantamenetelmiä kehitetään parhaillaan aktiivisesti ympäri maailmaa eri eliöryhmille ja ekosysteemeille. Yksittäisiä menetelmiä on jo useissa maissa otettu rutiininomaiseen käyttöön. Suomessa menetelmiä on kehitetty ja pilotoitu kaikissa keskeisissä ympäristön seurantaa koordinoivissa laitoksissa, ja yksittäisten riistaeläinten kuten suden ja kanadanmajavan ja euroopanmajavan seurannassa ne ovat jo rutiinikäytössä. Biodiversiteetin, uhanalaisten lajien, vieraslajien (nisäkkäitä lukuun ottamatta) ja muiden haitallisten lajien kansallisessa seurannassa molekyylibiologisten menetelmien käyttö on kuitenkin vielä kokeiluasteella, ja kehittämishankkeiden ja asiantuntijuuden kenttä on hajanainen.

Latvanäytteen ottamista.
Latvusnäytteiden ottamista eDNA-tutkimuksiin. Kuva Riku Lumiaro.

Tärkeimmät kehityskohteet

Rahoituksen ja tiedon puutteet ovat keskeisimpiä molekyylibiologisten menetelmien käyttöönottoa tällä hetkellä rajoittavia tekijöitä. Eri toimijoiden välinen verkostoitumien ja tiedonvaihto niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla, yhteiset kansainväliset menetelmästandardit, referenssikirjastojen, sekä erilaisten malli- ja analyysityökalujen kehittäminen ovat erittäin tärkeitä askelia matkalla menetelmien laajamittaiseen käyttöönottoon.

Suositukset toimenpiteiksi

Metsäpuro.
Latvapurolla eDNA-näytteenottoa. Kuva Tiina Laamanen.

Molekyylibiologisten seurantamenetelmien laajamittaiseen käyttöönottoon tarvitaan siirtymäkauden rahoitusta. Koska menetelmät mahdollistavat paitsi luonnon monimuotoisuuden, myös luonnonvarojen ja terveydelle haitallisten taudinaiheuttajien ja allergeenien seurannan, laaja rahoitusohjelma voitaisiin toteuttaa eri hallinnonalojen kuten ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön yhteistyönä. Verkostoituminen ja säännöllinen vuoropuhelu ovat välttämättömiä kansallisen ja kansainvälisen koordinaation mahdollistamiseksi ja tiedonvälityksen ja asiantuntijuuden vahvistamiseksi.

Suosittelemme ympäristöministeriön asettamaa pysyvää työryhmää vastaamaan molekyylibiologisten seurantamenetelmien käyttöönoton koordinoinnista, kansallisen asiantuntijaverkoston toiminnan laajentamista sekä internet-pohjaisen alustan perustamista vuorovaikutuksen ja tiedonjaon tehostamiseksi. Uusien seurantamenetelmien tuottaman aineiston jakaminen ja hyödyntäminen yhteiskunnan eri sektoreilla edellyttää yhdessä sovittuja data- ja metadatastandardeja noudattavaa tiedonhallintajärjestelmää. Tiedonhallinnan tulee noudattaa avoimen tiedon ja tieteen periaatteita ja aineiston tulee olla sekä kansallisen että kansainvälisen yhteisön saatavilla ja käytettävissä myös ilman molekyylibiologian erityisosaamista.

 

 

Lisätietoa

Erikoistutkija Veera Norros, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 459,
veera.norros@syke.fi

Tutkija Tiina Laamanen, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 795,
tiina.laamanen@syke.fi

Lue aiheesta lisää