Moreenimuodostumat ovat pääosin moreenista koostuvia kumpuja ja selänteitä, jotka ovat keskimäärin 5–25 metriä korkeita ja erottuvat maanpinnan korkokuvassa itsenäisinä kohomuotoina. Moreenimuodostumat jaetaan selännemäisiin drumliineihin, kumpumoreeneihin ja reunamoreeneihin.
Ne ovat geologisia muodostumia, joilla on erityistä merkitystä viimeisen jääkauden kehityshistorian eri vaiheiden tutkimuksen kannalta. Moreenimuodostumiin liittyy myös muita geologista monimuotoisuutta lisääviä piirteitä kuten rantamerkit, jäätikön sulamisvesien purkausuomat, dyynit ja siirtolohkareet, jotka osaltaan kertovat moreenimuodostumien synnyn jälkeen vallinneista geologisista prosesseista ja jääkauden jälkeisestä kehityshistoriasta.
Juvan Vuorenmaan virtaviivainen moreeniselänne on poikkeuksellisen näyttävä. © Hannu Rönty, GTK.
Moreenimuodostumiin sisältyy samantyyppisiä maisemallisia ja elollisen luonnon arvoja kuin kallioihin ja harjuihin. Osa moreenimuodostumista on maisemallisesti näyttäviä korkeita selänteitä, joilla esiintyy avoimia kasvillisuustyyppejä, varjorinteitä tai ravinteikasta maaperää, joka näkyy mm. lehtomaisena kasvillisuutena. Kasvipeite vaihtelee moreenialustan ravinneisuuden, kosteuden ja pinnamuotojen mukaan. Kasvistollisesti monimuotoisimmat moreenimuodostumat sijaitsevat ilmaston kannalta suotuisilla seuduilla sekä alueilla, joiden maaperä on keskimääräistä rehevämpi. Yleensä moreenimaiden kasvillisuus on tavanomaista kangasmetsäkasvillisuutta. Usein ne ovat myös osa maisemaa, joka kertoo alueen asutuksesta ja elinkeinojen kehittymisen historiasta. Moreenimuodostumilla on myös opetuksellista merkitystä ja ne ovat virkistys- ja ulkoilualueita.
Moreenimuodostumien taloudellinen käyttö on vielä varsin vähäistä, mutta tulevaisuudessa myös moreenimuodostumista saatavalla kiviaineksella korvataan hupenevia luonnonsoravaroja. Moreeniaineksen ottamista sääntelee maa-aineslaki. Maa-ainesten ottoluvista päättää kunta. Maa-aineslain lupaharkinnassa on varmistettava mm. ettei maa-ainesten ottaminen tuhoa luonnon merkittäviä kauneusarvoja tai erikoisia luonnonesiintymiä. Lupahakemuksesta on pyydettävä ELY-keskuksen lausunto mm. silloin, jos alueella on maa-aineslain 7 §:n tarkoittamaa valtakunnallista tai muutoin huomattavaa merkitystä luonnonsuojelun kannalta. Maakunnan liiton lausunto on pyydettävä, jos alueella on huomattavaa merkitystä maakuntakaavoituksen kannalta.
Moreenimuodostumien valtakunnallinen inventointi
Geologian tutkimuskeskus ja Suomen ympäristökeskus ovat inventoineet arvokkaita moreenimuodostumia ympäristöministeriön toimeksiannosta. Inventointi ulotettiin Manner-Suomeen, ainoastaan Ahvenanmaa jätettiin inventoinnin ulkopuolelle. Vuonna 2007 arvokkaista moreenimuodostumista valmistui valtakunnallinen selvitys.
Inventoinnissa moreenimuodostumat on arvotettu maa-aineslain ympäristökriteerien perusteella, joissa on otettu huomioon erityisesti geologiset, biologiset ja maisemalliset arvot. Arvotettavien kriteerien perusteella moreenimuodostumat on jaettu viiteen arvoluokkaan.
Inventoinnissa arvioitiin maastossa lähes 1400 moreenimuodostumaa, joista 584 moreenimuodostumaa luokiteltiin valtakunnallisesti arvokkaiksi ja 23 muodostumaa kansainvälisesti arvokkaiksi. Valtakunnallisesti arvokkaiden moreenimuodostumien yhteispinta-ala on noin 57 300 hehtaaria, mikä on noin 1,2 prosenttia Suomen moreenimuodostumien pinta-alasta.
Lisätietoja
Neuvotteleva virkamies Juhani Gustafsson, ympäristöministeriö, puh. +358 295 250 338, etunimi.sukunimi@ym.fi
Vanhempi tutkija Jukka Husa, Suomen ympäristökeskus, puh. +358 295 251 192, etunimi.sukunimi@syke.fi