Ajankohtaista
Julkaisu valtakunnallisesti arvokkaista kivikoista on valmistunut. Valtakunnallisessa inventoinnissa käytiin läpi noin tuhat kivikkomuodostumaa, joista maastossa inventoitiin tarkemmin 640 kivikkokohdetta. Inventoinnissa kivikoiden geologiset, biologiset ja maisemalliset tekijät pisteytettiin ja arvotuksen perusteella yhteensä 472 kivikkomuodostelmaa luokiteltiin valtakunnallisesti arvokkaiksi.
Selvityksessä on arvotettu ja rajattu sellaiset kivikot, joiden geologiset, biologiset ja maisemalliset arvot ovat maa-aineslain tarkoittamalla tavalla valtakunnallisesti merkittäviä. Arvotustyö on tehty koko maasta Ahvenanmaata ja saaristoa lukuun ottamatta. Valtakunnallisesti arvokkaiden kivikoiden inventointi on toteutettu ympäristöministeriön toimeksiannosta Geologian tutkimuskeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä.
Valmistunut selvitys toimii tietopohjana maakunnan alueiden käytön suunnittelussa ja kuntien ympäristölupamenettelyssä. Selvitys ei ole suojeluohjelma, eikä sillä ole suoraan lakiin perustuvia oikeudellisia vaikutuksia.
Tiedote
Raportit
Paikkatietoaineisto
Kivikkokohteiden rajaukset on saatavissa myös paikkatietoaineistona Latauspalvelu LAPIOsta.
Isokolun uhkurakkaa Toivakan ja Joutsan rajalla. © Hannu Rönty, GTK.
Kivikot ovat geologisia muodostumia, joita on syntynyt geologisten prosessien seurauksena hyvin monella eri tavalla. Syntytapansa perusteella niitä voidaan luokitella erilaisiin ryhmiin. Kivikoita ovat mm. aallokon ja virtaavan veden synnyttämät kivikot ja -lohkareikot, pakkasrapautumisen synnyttämät rakat, roudan nostamat uhkurakat, moreenilohkareikot ja rapautumisen synnyttämät jyrkänteiden taluskivikot.
Suomessa kivikoita esiintyy epätasaisesti jakautuneena. Suurin osa kivikoista sijaitsee Lapissa. Kivikoita on melko runsaasti myös Perämereltä Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen kautta Savoon kulkevalla vyöhykkeellä sekä paikoin Pohjois-Karjalassa ja Satakunnassa. Kivikoita esiintyy hyvin vaihtelevissa ympäristöissä eri korkeustasoilla ulottuen aina merenpinnan tasolta korkeimpien tuntureiden lakiosiin asti.
Rakkaa Juuvaaran rinteillä, Kemijärvi. © Jukka Räisänen, GTK.
Taloudellisen käytön kannalta kivikoilla on paikallisesti merkitystä. Kivi- ja lohkarepeltoja on monin paikoin käytetty maa-ainesten ottokohteina, mutta laajemmin maa-ainesvarantona niiden käyttöä ei kovin hyvin tunneta. Lähitulevaisuudessa paine tietyn tyyppisten kivikoiden taloudelliseen hyödyntämiseen tulee todennäköisesti lisääntymään ainakin seuduilla, jossa karkeammasta harjuaineksesta on pulaa tai jäljellä olevat muodostumat on varattu muihin tarpeisiin.
Lisätietoja
Neuvotteleva virkamies Juhani Gustafsson, ympäristöministeriö, puh. +358 295 250 338, etunimi.sukunimi@ym.fi
Vanhempi tutkija Jukka Husa, Suomen ympäristökeskus, puh. +358 295 251 192, etunimi.sukunimi@syke.fi