Kalliot

Kalliot ovat osa suomalaista luonnonmaisemaa. Kallioperän geologiset rakennepiirteet ja kivilajien koostumuserot heijastuvat maisemassa usein suuntautuneina pinnanmuotoina kuten järvi- ja saarijonoina tai peltolaaksoina ja vaarajaksoina. Luonnon monimuotoisuudelle kallioperä muodostaa suoran perustan. Kallioiden pinnalla viihtyvät erilaiset kasvillisuuden luontotyypit, jotka voivat vaihdella hyvinkin karuista avoimista, graniittikallioista kasvillisuudeltaan reheviin kalkkikallioihin ja kasvillisuudeltaan erikoisiin serpentiniittikallioihin.

Kallioiden kiviaineksia käytetään rakentamisessa jatkuvasti yhä kasvavassa määrin. Paineet kallioiden taloudelliseen hyödyntämiseen ovat suurimmat kasvukeskusten läheisyydessä ja seuduilla, joilla luonnostaan on pulaa sorasta ja hiekasta. Arvokkaan kallioluonnon säilyttämiseksi on maassamme tehty kallioalueiden valtakunnallista inventointia ja geologisten pienkohteiden inventointia ympäristöministeriön toimeksiannosta.

Haukkavuori_Jukka Husa
Näköala Haukkavuorelta Paamajärvelle, Pello. © Jukka Husa, SYKE.

Kallioalueiden inventointi

Suomen ympäristökeskus on selvittänyt kallioalueiden sisältämiä luonnon- ja  maisema-arvoja suurimmasta osasta maatamme lukuun ottamatta Ahvenanmaata, saaristoalueita ja Tunturi-Lappia. Inventoinnissa on keskitytty selvittämään ja luokittelemaan biologisesti, geologisesti ja maisemallisesti arvokkaita kallioalueita, joilla on valtakunnallista tai muutoin huomattavaa luonnonsuojelullista merkitystä.

Inventoinnissa kallioalueet on jaettu eri arvoluokkiin biologisen, geologisen ja maisemallisen arvon perusteella. Arvoluokkiin 1–4 kuuluvat kallioalueet sisältävät sellaisia biologisia, geologisia ja maisemallisia arvoja, joilla on maa-aineslain 7 §:n tarkoittamaa valtakunnallista tai muutoin huomattavaa luonnonsuojelullista merkitystä. Arvoluokat 5–6 edustavat luokittelussa paikallisesti merkittäviä kallioalueita. Lisäksi inventoinnissa on kiinnitetty huomiota kallioalueen luonnontilaisuuteen, lähiympäristöön, kulttuurihistorialliseen ja arkeologiseen merkitykseen sekä merkitykseen ihmisten virkistystoiminnan kannalta.

Lehtokasvillisuutta_Jukka Husa
Rehevää lehtokasvillisuutta voi esiintyä kallioiden jyrkänteisillä rinteillä tai rinteiden alla. © Jukka Husa, SYKE.

Kallioalueinventoinnin aluekohtaisia tuloksia on julkaistu lääni- ja maakuntakohtaisina raportteina ympäristöhallinnon sarjoissa sekä julkaisemattomina monisteina. Tarkempia tietoja kallioalueista on saatavissa Suomen ympäristökeskuksesta, ELY-keskuksista, maakuntien liitoista ja kunnista.

Inventointitiedot on tallennettu Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään tietokantaan. Kallioalueita on inventoitu 2900, joista 1300 on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaiksi.

Kallion kiviaineksen ottamista sääntelee maa-aineslaki. Inventoinnin tulokset antavat tietopohjaa sovellettaessa maa-aineslain säännöksiä maa-ainesten oton lupamenettelyssä tai suunniteltaessa alueiden maankäyttöä. 

Kallioperän geologisten pienkohteiden inventointi

Geologian tutkimuskeskus on inventoinut kallioperän pieniä, erityyppisiä geologisia luonnonmuodostumia, jotka poikkeavat toisistaan muun muassa ikänsä ja syntytapansa perusteella. Kallioperän geologiset pienkohteet ovat merkittäviä geologisen tutkimuksen, luonnontieteellisen harvinaisuuden ja opetuksen kannalta. Usein ne ovat paikallisia nähtävyyksiä, joilla saattaa olla merkitystä myös maiseman tai kulttuurihistorian kannalta.

Geologisesti arvokkaita pienkohteita ovat esimerkiksi harvinaiset kivilajiesiintymät sekä kallioperän eri ikäkausia kuvaavat tyyppiesiintymät rakenteineen ja kivilajeineen. Erikoisia geologisia luonnonmuodostumia ovat myös jyrkänteet, luolat, hiidenkirnut, silokalliot ja rapautumat.

Virvikin pallograniitti_Jukka Husa
Virvikin pallograniitti on pienialainen ja harvinainen kivilajiesiintymä Porvoossa. © Jukka Husa, SYKE.

Inventoidut kallioperän pienkohteet on luokiteltu kansainvälisesti, valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Tulokset on julkaistu ympäristöministeriön alueellisina tutkimusraportteina ja Suomen ympäristö-sarjassa.

Lisätietoja

Neuvotteleva virkamies Juhani  Gustafsson, ympäristöministeriö, puh. +358 295 250 338, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vanhempi tutkija Jukka Husa, Suomen ympäristökeskus, puh. +358 295 251 192, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Julkaistu 14.5.2013 klo 10.03, päivitetty 15.4.2019 klo 10.08