Ekosysteemihotelli auttaa turvaamaan luonnon monimuotoisuutta maankäytön muutoksissa

Tiedote 11.6.2019 klo 8.30

Ekosysteemihotelli-hankkeen loppuraportin julkaiseminen

Ekosysteemihotelli tarjoaa lajistolle turvapaikan, jos alkuperäinen elinalue on uhattuna esimerkiksi rakentamisen vuoksi. Toimintamallista kokeilujen kautta saadut opit sekä suositukset on nyt koottu tiiviiseen raporttiin.

Ekosysteemihotelli Ruduksen hiekkakuopassa
Ekosysteemihotelli Ruduksen hiekkakuopassa, jossa erittäin uhanalainen hietaneilikka ja silmälläpidettävä kangasajuruoho kukoistavat. Kuva Terhi Ryttäri.

Vuodesta 2015 alkaen valtatie 25:n varrella Karjaa-Raasepori välillä on sijainnut Suomen ensimmäinen ekosysteemihotelli. Hotellin asukkaina on paahderinteen lajistoa, jotka avustettiin uudelle alueelle turvaan tietyömaan alta. Vastaavia hotelleja on nyt perustettu muutama myös muualle Suomeen.. Kokeilujen perusteella ekosysteemihotellit voisivat toimia luonnon monimuotoisuutta tukevana toimintamallina rakentamishankkeissa.

Kauhan täydeltä luonnon monimuotoisuutta

Ekosysteemihotellin kokeilukohteissa muuttoa on tehty kaivinkoneen kauhassa, kuorma-auton lavalla ja kottikärrykyydissä. Raaseporissa lajiston seurantaa on ehditty tehdä koko hankkeen eli neljän vuoden ajan. Paahteisen tienvarren kasvilajiston siirto onnistui sekä riittävän isoina maapaakkuina että irtomaan mukana kulkeutuneena siemenpankkina. Hietaneilikka, kangasajuruoho sekä kissankäpälä ovat selviytyneet siirroista hyvin. Ekosysteemihotellin alueella on myös havaittu myös uhanalainen perhonen, ajuruohosulkanen, jonka ravintoa on kangasajuruoho.

”Ensimmäiset ajuruohosulkaset havaittiin Raaseporin ekosysteemihotellissa 2017 kesällä”, kertoo Juha Pöyry. ”Tienvarressa ja ekosysteemihotellilla tehtyjen hyönteisseurantojen perusteella ajuruohosulkanen on löytänyt siirretyt ravintokasvit parin vuoden viiveellä.”

Ekosysteemihotelli toimii vain osalle elinympäristöistä ja lajeista. Tuore raportti käy läpi keskeisimmät reunaehdot ekosysteemihotellin perustamisessa.

Ekosysteemin siirtoa kaivinkoneella
Ekosysteemihotellikokeilussa pintamaata siirrettiin kaivinkoneen kauhalla, jotta maaperän siemenvarasto ja hyönteisten maan sisässä talvehtivat munat ja toukat siirtyvät uuteen elinympäristöön. Kuva Tuomas Lahti.

”Mikä tahansa luontokohde, luontotyyppi tai laji ei ole pelastettavissa ekosysteemihotellin avulla”, kommentoi Terhi Ryttäri. ”Suurin riski liittyy lajien siirtämiseen paikasta toiseen: osa yksilöistä väistämättä kuolee siirron yhteydessä ja lajiston kyky palautua häiriöstä tai asettua uudelle alueelle vaihtelee. Mitä harvinaisemmasta ja luonnonsuojelullisesti arvokkaammasta kohteesta on kyse, sitä suurempaa varovaisuutta tulee noudattaa ekosysteemihotellin kaltaista toimintamallia harkittaessa.”

Luontohaittojen lieventämistä ja kompensointia

Ekosysteemihotelleille sekä muille uusille keinoilla luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen on suuri tarve. Uusimpien luontotyyppien ja lajien uhanalaisuusarvioiden mukaan luonnon monimuotoisuuden hupenemista ei ole onnistuttu pysäyttämään Suomessa. Sama huolestuttava kehityssuunta on myös muualla. Kansainvälisen luontopaneelin (IPBES) raportin mukaan yksi keskeisimpiä syitä luontokatoon on ihmisen toiminta, joka muokkaa ja muuttaa sekä pirstoo elinympäristöjä.

Rajoituskyltit
Yksi suurimmista kokeilun uhista oli laiton maastoajo hiekkakuopalla, minkä kulutus rasitti osaa koealueista . Kuva Terhi Ryttäri.

Maankäytön muutos, esimerkiksi tien rakentaminen, aiheuttaa aina ainakin jonkin verran ekologista haittaa. Haitta tarkoittaa lajien ja luontotyyppien tuhoutumista tai heikentymistä. Ekosysteemihotellin avulla näitä heikennyksiä voidaan lieventää. Joissain tilanteissa ekosysteemihotelli voisi olla myös osa ekologiseen kompensaatioon eli ihmistoiminnan aiheuttamien luontohaittojen hyvittämiseen tähtäävää toimenpiteiden kokonaisuutta. Ekosysteemihotellin tavoite on turvata luonnonvaraista lajistoa ja tukea lajien välisten vuorovaikutusverkostojen säilymistä maankäytön muutoksissa.


Yhteistyöllä onnistumiseen

Yksi onnistumisen kulmakivi ekosysteemihotellin kehittämistyössä on ollut tutkimuksen, yrityssektorin, hallinnon ja luontojärjestöjen välinen jo suunnitteluvaiheessa aloitettu keskusteleva yhteistyö. Yritysyhteistyö Rudus Oy:n kanssa on ollut avainasemassa pilotin käynnistämisessä. Rudus on toteuttanut ekosysteemien siirrot ja tarjonnut omistamansa käytöstä poistetun soranottoalueen rinteen ensimmäisen ekosysteemihotellin perustamiseen. Ekosysteemihotellin kehittäminen on osa Ruduksen LUMO-ohjelmaa, jossa kehitetään yrityksen ympäristövastuullisia toimintatapoja erityisesti luonnon monimuotoisuus huomioiden.

”Kiinnostus on ollut koko hankkeen keston ajan laajaa ja positiivista”, kommentoi Minna Pekkonen. ”Nyt hanketyöryhmän puolesta toiveemme on, että erilaisten rakennushankkeiden suunnittelijat, toteuttajat ja lupaviranomaiset nappaisivat ekosysteemihotellin idean ja ottaisivat sen käyttöön sopivissa kohteissa.”

Ekosysteemihotellin tutkimuksen on mahdollistanut Koneen Säätiön #rohkeatekijä rahoitus.

Ajuruohosulkanen
Vaarantunut ajuruohosulkanen on löytänyt uuden elinympäristön ekosysteemihotellista. Kuva Juha Pöyry.


Lisätietoja

Suunnittelija Minna Pekkonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 779, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vanhempi tutkija Terhi Ryttäri, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 585, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Erikoistutkija Juha Pöyry, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 534
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
 

Linkit