Pohjavedet

Pohjavesialuekyltti metsikössä
© Maria Mäkinen

Suomessa on maailman puhtain pohjavesi

Suomessa pohjavesi on pääosin hyvälaatuista ja sitä on paljon. Pohjavesivarannot sijaitsevat nimensä mukaisesti maanpinnan alla: niiden pinta on yleensä noin 2-4 metrin syvyydessä, mutta esimerkiksi harjuilla pohjavesi voi sijaita jopa 30-50 metrin syvyydessä.

Pohjavesi ja tekopohjavesi muodostavat 75 % Suomessa käytettävästä talousvedestä, ja loppu on valmistettu pintavedestä. Pohjavesialueilta vesi pumpataan vesilaitoksen kautta kotitalouksiin, ja näin suomalaisten vesihanoista virtaakin maailman parasta juomavettä!

Miten pohjavesi syntyy?

Pohjavesi syntyy sadevesistä sekä lumen ja jään sulamisvesistä. Sen puhtaanapidosta huolehtii useat maakerrokset, joiden läpi vesi suodattuu kulkeutuessaan syvemmälle maanpinnan alle. Tämän ansiosta suomalainen pohjavesi on puhdasta ja useimmiten valmista juotavaksi sellaisenaan. Suodattamisen lisäksi maaperästä liukenee veteen ihmiselle tärkeitä hivenaineita. Osa talousvedestä on tekopohjavettä, joka syntyy muuten samoin keinoin kuin pohjavesikin, mutta sen valmistusprosessissa pintavettä imeytetään kontrolloidusti maaperään.

Jotta vesi pääsisi suodattumaan ja puhdistumaan alempiin maakerroksiin, sen täytyy ensin imeytyä maaperään. Pohjavesialueilla maa onkin karkearakenteista ja huokoista, sillä vesi ei pysty imeytymään kovin tiiviin maa-aineksen läpi. Tällaisia maalajeja ovat esimerkiksi savi ja moreeni.

Vedenhankinta haja-asutusalueilla

Valtaosa, noin 90 %, suomalaisista kotitalouksista on liitetty vesijohtoverkkoon. Tämän lisäksi haja-asutusalueilla pohjavettä saadaan myös kaivoista, jotka ulottuvat pohjaveden pinnan alapuolelle. Kaivon sijainti tuleekin valita tarkkaan: jos maaperä on tiivistä, ei pohjavettä välttämättä ole saatavilla.

Säkylänharju-Virttaankankaan pohjavesialue
© Maria Mäkinen

Pohjavesialueet ovat jakautuneet epätasaisesti Lounais-Suomessa

Vaikka Suomen pohjavesivarannot ovatkin suuret, useimmiten ne eivät ole jakautuneet tasaisesti Varsinais-Suomen alueella. Ne myös sijaitsevat pääosin melko kaukana asutuksesta, mikä on hankalaa kotitalouksien vedenhankinnan kannalta.

Turun alueella ei ole tarpeeksi pohjavettä kattamaan kaikkea kulutusta. Tämän vuoksi talousvetenä onkin aiemmin käytetty Aurajoen vettä, mutta nykyisin on siirrytty tekopohjaveden tuotantoon. Veden siirtolinjat ovat kuitenkin hyvin pitkiä. Samankaltaisia ongelmia on myös esimerkiksi Porin, Rauman ja Uudenkaupungin alueilla.

Pohjavesialueet sijaitsevat harjuilla sekä reunamuodostumilla

Tammikuussa 2018 Lounais-Suomessa kartoitettuja ja luokiteltuja pohjavesialueita oli 264 kappaletta. Vesi tarvitsee imeytyäkseen huokoisen ja karkean maanpinnan, ja sen takia Lounais-Suomen merkittävimmät pohjavesivarat löytyvätkin kolmelta suurimmalta harjujaksolta, jotka ovat Porin-Virttaankankaan-Koski Tl:n harjujakso, Noormarkun-Kokemäen-Huittisten harjujakso ja Pyhärannan-Laitilan-Turun harjujakso. Pohjavettä on syntynyt myös suurille reunamuodostumille, kuten Hämeenkangas-Pohjankankaalle, kolmannelle Salpausselälle ja siihen liittyville Kiikalan deltoille.

Tiiviin ja vaikeasti läpäistävän koostumuksensa takia kallioperästä, rantakerrostumista, savipeitteisiltä alueilta ja moreenimailta löytyy vain pienempiä pohjavesialueita. Pohjavesivarat ovat vähäiset Turun saariston alueella.

Pohjavesialueiden tila

Lounais-Suomen pohjavesialueet on luokiteltu tilansa mukaan vesienhoitotyön yhteydessä viimeksi vuonna 2013. Tuolloin Lounais-Suomen pohjavesialueista 15 % luokiteltiin riskialueiksi, joilla pohjavedessä on todettu haitallisten aineiden pitoisuuksia ja joilla tila voi heikentyä ilman suojelutoimia, kuten pohjavesisuojausten rakentamista. Pohjavesialue on voitu luokitella riskialueeksi myös vedenoton tai muun pohjaveden pinnankorkeuteen vaikuttavan toiminnan perusteella. Varsinais-Suomen ja Satakunnan pohjavesialueilla pohjavesien suojelusuunnitelmia on tehty noin 75 %:lle alueen tärkeistä pohjavesialueista.

Puinen opastuskyltti Bläsnäsin lähteelle Paraisissa
© Maria Mäkinen

Ongelmia haitta-aineista

Kaikilla Lounais-Suomen pohjavesialueilla määrällinen tila on hyvä, mutta kahdeksan pohjavesialueen kemiallinen tila on huono. Huonon tilan syynä ovat erilaiset torjunta-aineet, liuottimet, raskasmetallit ja korkeat kloridipitoisuudet. Haitta-aineet ovat lisänneet vedenkäsittelyn tarvetta tai jopa estäneet saastuneiden vesialueiden käytön täysin.

Haitallisten aineiden lähdettä ei täysin tunneta. Torjunta-aineet ovat pääosin peräisin ajalta, jolloin kyseisten aineiden käyttö oli sallittua, ja liuottimia on päässyt pohjavesiin teollisuudesta vuotojen seurauksena. Raskasmetallit ovat peräisin muun muassa Harjavallan alueen teollisuudesta, ja haitalliset kloridipitoisuudet johtuvat pääosin maanteiden suolaamisesta.

Pohjaveden korkeutta ja laatua seurataan

Lounais-Suomessa sijaitsee kahdeksan ympäristöhallinnon pohjavesiasemaa, joilla seurataan pohjaveden pinnankorkeutta. Näistä kahdella seurataan myös pohjaveden laatua. Asemat sijaitsevat mahdollisimman luonnontilaisilla alueilla, jotka edustavat erilaisia hydrologisia ja geologisia olosuhteita. Paikoiksi on valittu isoja harjumuodostumia, pieniä moreenimuodostumia, ja kaksi isoa lähdettä. Pohjavesien tilasta saadaan lisäksi tietoa lupavelvollisten velvoitetarkkailun myötä.

Pohjavesien ekologista ja kemiallista tilaa pääset tarkastelemaan Vesikartta-sovelluksessa.  Voi vaihtaa tarkastelun tasoa koko maan kattavasta alueesta esimerkiksi yksittäiseen pohjavesialueeseen.

Pohjavesitietojärjestelmä POVET

Pohjavesitietojärjestelmään kirjataan tiedot, jotka saadaan ympäristöhallinnon luokittelemilta pohjavesialueilta ja ympäristöhallinnon pohjavesiasemilta. Järjestelmään tallennetaan myös tietoja näiden alueiden ulkopuolella sijaitsevista yksittäisistä havaintopaikoista, kuten kaivoista ja lähteistä. POVET on osa ympäristöhallinnon ympäristötiedon hallintajärjestelmä Herttaa, johon kootaan velvoitetarkkailusta saatua tietoa sekä ympäristöhallinnon keräämää ja tuottamaa tietoa. Herttaan sisältyvät vapaan käyttöoikeuden piiriin kuuluvat aineistot on koottu Avoimet ympäristötietojärjestelmät -palveluun.

Julkaistu 26.1.2018 klo 13.23, päivitetty 22.3.2018 klo 15.46
Aihealue: