Järvet

Tyyni järvimaisema rannalta kuvattuna
© Kalervo Ojutkangas

Lounais-Suomen järvien yleispiirteitä

Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa on yhteensä reilusti toista tuhatta yli hehtaarin kokoista järveä. Näistä runsaat 400 on pinta-alaltaan yli 10 hehtaarin kokoisia ja 66 järveä ylittää 100 hehtaarin rajan. Järviä on eniten Kiskonjoen vesistöalueella Salon itäpuolisella alueella, Vakka-Suomessa sekä Satakunnassa. Vähäjärvisimpiä ovat Varsinais-Suomen ja Loimaan seudun savikkoalueet.

Järvemme ovat tyypillisesti matalia ja lisäksi erityisesti Satakunnassa järvien pintaa on aikanaan laskettu viljelymaan lisäämiseksi ja tulvasuojelun takia. Lounais-Suomen suurin järvi on Säkylän Pyhäjärvi, joka ulottuu Satakunnan sekä Varsinais-Suomeen alueille. Seuraavina kokojärjestyksessä tulevat Satakunnassa sijaitsevat Isojärvi, Sääksjärvi ja Karhijärvi. Varsinais-Suomen suurimpia järviä ovat Enäjärvi Salossa ja Lohjalla sekä Painio, josta Paimionjoki saa alkunsa.

Järvien ominaisuudet perustuvat niiden valuma-alueen maaperään (turve, kivennäismaa, savi), järven kokoon, syvyyteen ja veden viipymään järvessä. Turve- ja metsävaltaisilta alueilta järviin huuhtoutuu runsaasti humusta eli eloperäistä ainesta, minkä vuoksi suuri osa Suomen järvistä kuuluu humusjärvien tyyppeihin. Satakunnankin yli 50 hehtaarin järvistä lähes kaikki ovat pintavesityypiltään humusjärviä. Säkylän Pyhäjärvi on suuri vähähumuksinen järvi, ja vain Köyliönjärvi on luontaiselta tyypiltään runsasravinteinen järvi. Varsinais-Suomessa humusjärvien määrä on selvästi pienempi: noin puolet yli 50 hehtaarin järvistä kuuluu humusjärvien tyyppiin ja kolmannes vähähumuksisiin järviin. Luonnostaan runsasravinteisia järviä löytyy puolestaan Satakuntaa enemmän, mikä johtuu alueen savisesta maaperästä.

Rehevöityminen murheenkryyninä

Lounais-Suomen järvien tilaa heikentää eniten maatalouden fosfori- ja typpikuormitus. Myös haja-asutuksen jätevesien mukana ravinteita päätyy vesiin edelleen monin paikoin, vaikka niiden aiheuttama kuormitus väheneekin koko ajan lainsäädännön vaikutuksesta. Myös metsätaloudella on merkitystä ja Satakunnassa turvetuotanto lisää kiintoainekuormitusta vesistöihin ja samentaa järviä. Typpeä tulee järviin myös ilmalaskeumana. Asutuksen jätevedenpuhdistamoiden ja teollisuuden ravinnekuormitus järviin on nykyään enää vähäistä.

Järvissä on myös raskasmetalleja, erityisesti elohopeaa, joka rikastuu eli kertyy ravintoketjun huipulla oleviin petokaloihin. Elohopea on peräisin pääasiassa pitkällä aikavälillä ilman kautta maahan laskeutuneesta elohopeasta, joka huuhtoutuu sadevesien mukana maalta järviin. Ongelma on suurin turvevaltaisten valuma-alueiden vesistöissä.

Järvimaisema poutapilvisenä kesäpäivänä
© Pinja Suomela

Järviä luokitellaan ekologisen ja kemiallisen tilan mukaan

Vesienhoidon luokitteluasteikko jakaa vedet viiteen ekologiseen luokkaan: erinomaisiin, hyviin, tyydyttäviin, välttäviin ja huonoihin. Kemialliselta tilaltaan pintavedet luokitellaan kahteen luokkaan: hyvä tai hyvää huonompi tila. Tavoitteena on vähintään hyvä ekologinen tila ja hyvä kemiallinen tila.

Kemiallisen tilan luokittelu perustuu osalla järvistä pääasiassa ahvenista mitattuihin elohopeapitoisuuksiin ja osalla taas valuma-alueen maaperäominaisuuksiin pohjautuvaan asiantuntija-arvioon, eli ns. kaukokulkeumariskiin. Riskinarvion perusteella kaikki humuspitoiset järvet, joista ei ole mitattua tietoa kalojen elohopeapitoisuuksista, on luokiteltu hyvää huonompaan kemialliseen tilaan. Tähän joukkoon kuuluu suurin osa esimerkiksi Satakunnan järvistä. Riskinarvio perustuu tietoon siitä, että ahventen elohopeapitoisuus riippuu vedessä olevan humuksen määrästä: mitä enemmän humusta, sitä suurempi elohopeapitoisuus. Järvikalojen kohonnut elohopeapitoisuus ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, ettei kaloja voisi syödä, sillä elohopean raja-arvot ruokakalalle ovat korkeammat kuin kemiallisen luokituksen raja-arvot. Kalojen syöntisuositukset löytyvät Elintarviketurvallisuusviraston verkkosivuilta.

Järvien uusi ekologinen ja kemiallinen luokittelu valmistuu vuonna 2019. Luokittelussa tullaan käyttämään vuosien 2012 - 2017 seuranta-aineistoja.

Satakunnan järvien tila

Satakunnan luokitelluista järvistä hyvässä ekologisessa tilassa on runsaat 40 % ja tyydyttävässä tilassa vajaat 40 % järvistä. Erinomaiseksi luokiteltuja järviä ei Satakunnassa ole lainkaan. Välttävässä tai huonossa tilassa järvistä on 15 %. Kemialliselta tilaltaan Satakunnan järvistä 16 % on luokiteltu hyvään tilaan ja hyvää huonompaan tilaan loput 84 %.

Eurajoen vesistöalueesta suurin osa sijoittuu Satakuntaan. Aluetta hallitsee Säkylän Pyhäjärvi, joka on rehevöitynyt erityisesti maatalouden vaikutuksesta. Sen ekologisen luokituksen mukainen tila on tällä hetkellä hyvä, mutta lähellä tyydyttävän rajaa.  Köyliönjärvi on voimakkaasti rehevöitynyt ja sitä vaivaavat jokakesäiset sinileväkukinnat. Vesistöalueen muut järvet ovat pienempiä, ja monet niistä ruskeavetisiä ja rehevöityneitä.

Kokemäenjoen vesistöalue muodostaa keskeisen osan Satakuntaa. Kokemäenjoen laajan vesistöalueen yläosassa on runsaasti järviä järvireiteillä, mutta Satakunnassa varsinaisen Kokemäenjoen alueella vähän. Suurimpia Kokemäenjoen vesistöalueen alaosan järviä Satakunnassa ovat muun muassa Sääksjärvi, Joutsijärvi ja Palusjärvi. Sääksjärven ekologinen tila on tyydyttävä, ja sen tila on heikentynyt pitkällä aikavälillä ravinnetason huomattavan kasvun myötä. Joutsijärven ja Palusjärven tila on hyvä.

Karvianjoen vesistöalueella Pohjois-Satakunnassa on melko runsaasti järviä. Suurin osa niistä on ruskeavetisiä johtuen suuresta suo- ja metsäalasta. Alueella on runsaasti turvetuotantoa, mikä lisää erityisesti vesistöjen kiintoainekuormitusta. Alueen keskeisiä järviä ovat Inhottujärvi, Isojärvi, Karhijärvi ja Karvianjärvi. Järvien ekologinen tila vaihtelee hyvästä huonoon.

Varsinais-Suomen järvien tila

Varsinais-Suomen järvistä neljäsosa on erinomaisessa ekologisessa tilassa. Nämä ovat metsäisten alueiden järviä, missä peltoja ja asutusta on vähän. Hyvässä ekologisessa tilassa on kolmannes ja tyydyttävässä tilassa vajaa kolmannes Varsinais-Suomen järvistä. 10 % järvistä on välttävässä tai huonossa tilassa.  Kemialliselta tilaltaan Varsinais-Suomen järvistä kolmasosa on hyviä ja kaksi kolmasosaa hyvää huonompia.

Kiskonjoen-Perniönjoen vesistöalueella Varsinais-Suomen itäosassa on runsaasti erityyppisiä järviä. Siellä sijaitsee useita erinomaiseen ekologiseen tilaan luokiteltua järviä, kuten Iso-Kisko ja Naarjärvi. Toisaalta alueella on myös hajakuormituksen voimakkaasti rehevöittämiä järviä, esimerkiksi Halkjärvi ja Ylisjärvi.

Paimionjoen, Aurajoen ja Loimijoen vesistöalueilla järviä on vähän lukuun ottamatta Paimionjoen latvajärviä. Ne on luokiteltu ekologiselta tilaltaan tyydyttäviksi. Vakka-Suomessa järvet ovat humuspitoisia johtuen alueen metsien ja soiden runsaasta määrästä. Vedet ovat väriltään ruskeita, mutta ravinnepitoisuudet ovat kuitenkin maltillisia. Lukujärvi ja Kaarnijärvi on luokiteltu erinomaiseen tilaan.

Silkkiuikkuperhe uiskentelemassa järvellä
Silkkiuikkuperhe järvellä © Tuomo Björksten

Järvien tilaa seurataan seurantapaikoilla ja järvientarkkailupisteillä

Varsinais-Suomen ELY-keskus seuraa järvien tilaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien alueilla. Seurantaohjelmaan kuuluu lähes sata järveä, joista haetaan vesinäytteet useimmiten 3 tai 6 vuoden välein. Suurimpia järviä seurataan vuosittain.

Lähes kaikista paikoista otetaan myös kasviplanktonnäytteitä. Järvien rantavyöhykkeen – litoraalin – pohjaeläimiä ja piileviä seurataan lähes 30 järvessä. Syvännepohjaeläinten seurantapaikka on vain seitsemässä järvessä, koska Lounais-Suomen järvet ovat keskimäärin matalia. Vesikasvillisuutta seurataan yleensä kuuden vuoden välein osassa suurista järvistä.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella on seurantapaikkojen lisäksi noin 20 muuta järvitarkkailupistettä, joista valtaosa on jätevedenpuhdistamojen tai turvetuotannon vaikutusten velvoitetarkkailupisteitä. Järvien tilan arviointiin ja luokitteluun käytetään sekä seurannan että velvoitetarkkailun tuloksia. Valtakunnallisessa sinileväseurannassa on Lounais-Suomesta mukana 19 järveä, joiden sinilevätilannetta tarkkaillaan viikoittain kesäkuusta syyskuun loppuun. Lisäksi kansalaiset voivat ilmoittaa omista sinilevähavainnoistaan ja ne on koottu Lounais-Suomen sinilevähavainnot –karttapalveluun, johon pääsee sivun oikean reunan linkistä.

Pintavesien seurannasta ja seurantaohjelmasta löytyy tietoa myös sivun oikean reunan Pintavesien seuranta -linkistä.

Järviä säännöstellään ja vedenkorkeutta seurataan

Valtaosa Lounais-Suomen suurimmista järvistä on säännösteltyjä. Niiden vedenkorkeutta säädellään padoilla kulloisenkin vesitilanteen mukaan muun muassa tulvavahinkojen minimoimiseksi ja toisaalta riittävien virtaamien turvaamiseksi myös kuivina kausina, kuitenkin säännöstelylupien luparajat huomioiden.

Valtion säännöstelemiä merkittävimpiä järviä ovat Säkylän Pyhäjärvi ja Karvianjoen vesistön isoimmat järvet. Lisäksi muiden toimijoiden, kuten vesivoimayritysten toimesta säännöstellään lukuisia muita Lounais-Suomen järviä muun muassa Kiskonjoen vesistössä. Joitain säännöstelypatoja esimerkiksi Raisionjoen ja Paimionjoen vesistöissä on viime vuosina muutettu tai ollaan lähivuosina muuttamassa luonnonmukaisiksi pohjapadoiksi. Tavoitteena on vesistön ekologisen tilan parantaminen sekä kunnossapito- ja hoitovelvoitteiden vähentäminen.

Lounais-Suomen merkittävimpien järvien ajantasaista vedenkorkeustietoa löytyy Ympäristöhallinnon ylläpitämiltä Vesistöennuste-sivuilta, joihin pääset sivun oikeasta reunasta. Samoilta sivuilta löytyvät myös vedenkorkeuksien ennusteet ja mahdolliset tulvavaroitukset.

JärviWikissä tarkempaa tietoa - myös kansalaishavainnot tervetulleita!

Järviwiki on verkkopalvelu, jonka sisältöä tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyönä. Sieltä löytyvät perustiedot kaikista vähintään hehtaarin kokoisista järvistä sekä valmiit työkalut, joilla käyttäjät voivat jakaa muun muassa valokuvia ja havaintoja. Järviwikistä löytyy kesäisin myös ajankohtaista tietoa vakioseurantapaikkojen sinilevätilanteesta, ja sivulle voi tallentaa myös omia sinilevähavaintoja. 

Varsinais-Suomen ELY-keskus on päivittänyt Varsinais-Suomen ja Satakunnan yli 100 hehtaarin järvien tilatiedot JärviWikiin.

Vesikartta näyttää järvien ekologisen tilan

Järvien ekologista tilaa pääset tarkastelemaan Vesikartta –sovelluksella. Tarkastelun tasoa voi vaihtaa koko maan kattavasta alueelliseen tai esimerkiksi yksittäiseen järveen. Vesikartan yhteydessä on myös lisätietoa vesien luokittelusta. Linkki Vesikarttaan löytyy sivun oikeasta reunasta.

Julkaistu 10.1.2018 klo 15.27, päivitetty 25.6.2019 klo 12.51
Aihealue: