Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yhdyskuntajätteet

Yhdyskuntajätteitä ovat asumisessa syntyvät jätteet ja niihin rinnastettavat kaupan, teollisuuden ja muiden laitosten jätteet. Vuonna 2016 Kaakkois-Suomessa syntyi yhdyskuntajätteitä 136 000 tonnia, josta hyödynnettiin aineena tai energiana yli 99 prosenttia. Kaatopaikalle yhdyskuntajätteitä sijoitettiin vuonna 2016 enää alle 2 % vuonna 2002 kaatopaikalle sijoitetusta yhdyskuntajätemäärästä. Lopusta yhdyskuntajätteestä energiana hyödynnettiin 63% ja aineena 37%. Jätteenpolton yleistyessä myös jätteen energiahyödyntämismäärä on kasvanut.

Materiaalikierrätys tavoitteen saavuttamiseksi on lajittelua edelleen tehostettava, sillä jätteenpolttolaitoksissa poltettavan sekajätteen joukossa on edelleen kierrätettävissä olevia jätejakeita kuten biojätettä, metallia ja pahvia.

 

 

Yhdyskuntajätteiden käsittely Kaakkois-Suomessa vuosina 2002–2016
Kuva 1. Yhdyskuntajätteiden käsittely Kaakkois-Suomessa vuosina 2002–2016.

 

Kuva 2. Yhdyskuntajätteen koostumus Kaakkois-Suomessa vuonna 2016.
Kuva 2. Yhdyskuntajätteen koostumus Kaakkois-Suomessa vuonna 2016.

 

*Sisältää erilliskerätyn energiajätteen ja kiinteistöjen tulisjoissa poltetun jätteen
**Sisältää erilliskerätyn biojätteen ja kotikompostoinnin

Energiahyödyntäminen

Energiahyödyntämiseen sopivien jätteenpolttolaitosten määrä on Suomessa biohajoavan jätteen kaatopaikkakiellon myötä kasvanut. Vuonna 2016 käytössä oli kahdeksan jätteenpolttolaitosta 1,5 miljoonan tonnin polttokapasiteetilla sekä useita kymmeniä jätteitä polttavia rinnakkaispolttolaitoksia. Jatkossa biohajoavien jätteiden energia- ja materiaalihyödyntäminen tulee kasvamaan ja on arvoitu, että vuoden 2019 loppuun mennessä Suomessa olisi jo 10 jätteenpolttolaitosta joiden yhteinen polttokapasiteetti olisi jopa 1.8 miljoonan tonnia.

Materiaalihyödyntäminen

Vuonna 2016 Kaakkois-Suomessa yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin n. 37 prosenttia. Yhdyskuntajätteen materiaalihyödyntäminen on pysynyt lähes 40 prosentin tasolla viimeisen kymmenen vuoden ajan. Viimeisen kahden vuoden (2015 – 2016) aikana hyödyntämisprosentti on hieman laskenut (3%). Tähän laskuun on vaikuttanut mm. erilliskerätyn biojätemäärän pienentyminen.

Kokonaisuutena kierrätysasteen nostaminen vaatii energiahyödyntämistä enemmän innovatiivisuutta ja tuotekehitystä sekä syntypaikkalajittelun lisäämistä. Tärkeää myös on, että polttoon ohjattaisiin vain aineena hyödyntämiseen kelpaamattomat jätteet.

Kotitalousjätteet

Kotitalouksissa syntyneiden jätteiden määrä on Kaakkois-Suomessa pitkällä tarkastelulla hieman noussut. Vuonna 2016 kotitalouksissa syntyi asukasta kohti yhdyskuntajätteitä 442 kg/as tästä kotitalousjätteiden määrä oli 265 kg/as.

 

Julkaistu 21.3.2019 klo 9.53, päivitetty 21.3.2019 klo 10.44