Eurooppalainen kulutus on yhteydessä luontokatoon globaalissa etelässä – kansainvälisen kaupan sääntelyä tarvitaan

Uutinen 10.6.2022 klo 9.00
Rahtilaiva merellä.
© Adobe Stock

Eurooppalainen kulutus aiheuttaa osaltaan luontokatoa muissa maanosissa, ja etenkin globaalin etelän maissa. BIO-TRADE-tutkimushanke pyrkii vaikuttamaan luontokadon hidastamiseen tutkimalla kaupan ja toimitusketjujen sääntelyä sekä biodiversiteettipolitiikan no net loss -periaatetta, jonka mukaan ihmisen toiminnasta ei saa aiheutua luonnolle haitallista nettovaikutusta.

Kulutushyödykkeiden tuotanto uhkaa luonnon monimuotoisuutta

Eurooppalaisella kulutuksella on suuri jalanjälki maissa, joissa kulutushyödykkeet tuotetaan. Esimerkiksi puutavaran, soijan, palmuöljyn, kaakaon ja kahvin tuotanto aiheuttavat painetta paikallisille ekosysteemeille. Luonto- ja metsäkato ovat usein seurausta tuotannosta johtuvista maankäytön muutoksista erikoistuneeseen, yksipuoliseen maatalouteen.

“Euroopan valtiot voivat suojella luonnon monimuotoisuutta sääntelemällä kauppaa, toimitusketjuja ja eurooppalaisen yritysten kansainvälistä toimintaa”, sanoo erikoistutkija Anu Lähteenmäki-Uutela Suomen ympäristökeskuksesta.

Lähteenmäki-Uutela vetää BIO-TRADE-hanketta, joka alkoi maaliskuussa 2022. Hankkeen tavoite on selvittää, miten Euroopan Unioni (EU) ja eurooppalaiset valtiot voivat suojella luonnon monimuotoisuutta Euroopan ulkopuolella tehokkailla, oikeudenmukaisilla ja yhdenmukaisilla sääntelykeinoilla. Hankkeessa tutkitaan, miten ekologiset ja luonnon monimuotoisuutta koskevat kriteerit tulisi sisällyttää kauppasopimuksiin ja yritysvastuuta koskevaan lainsäädäntöön.

Hyväksyttävät keinot monimuotoisuuden suojeluun

Yrityksiä voidaan velvoittaa välttämään, minimoimaan, korjaamaan ja kompensoimaan toiminnastaan luonnolle aiheutuneita haittoja. Hankkeessa tutkitaan myös, tukevatko no net loss -periaate ja ekologinen kompensaatio ihmisoikeuksia. Ekologiset kompensaatiot voivat nostaa esiin ihmisoikeuskysymyksiä sekä yritystoiminnan vaikutusalueella että kompensaatiokohteen vaikutusalueella.

BIO-TRADE-hankkeen tavoite on lisätä tietoa ja kehittää kriittiseen analyysiin perustuvia ohjeita siihen, miten eurooppalainen oikeusjärjestelmä voi ulottaa vaikutuksensa Euroopan ulkopuolelle ja siten vahvistaa kansainvälisten ympäristö- ja ihmisoikeussopimusten noudattamista. EU:n kansainväliseen kauppaan, yritysvastuuseen ja monimuotoisuuden suojeluun liittyvien lainsäädäntöaloitteiden tulisi tukea aina myös ihmisoikeuksien toteutumista.

Ohjauskeinoja ja käytännön opas eri toimijoille

Hankkeessa kehitetään käytännön ohjauskeinoja eurooppalaisille ja Euroopan ulkopuolisille toimijoille. Koko hankkeen johtopäätökset tiivistetään oppaaseen, joka suunnataan EU:lle sekä EU:n ja EFTA:n jäsenvaltioille, kolmansille maille sekä yrityksille, jotka toimivat osana kansainvälisiä toimitusketjuja. Oppaan lanseerauksen yhteydessä järjestetään sääntelyä tekeville toimijoille työpaja, joka tarjoaa käytännön keinoja kestävyysmurroksen toteuttamiseen.

Kolmivuotisen BIO-TRADE-hankkeen toteuttavat neljä partneria: Suomen ympäristökeskus, Raoul Wallenberg Institute of Human Rights and Humanitarian Law (Lund, Ruotsi) Kööpenhaminan yliopiston Centre for Private Governance ja Bernin yliopiston Centre for Development and Environment. Hankkeen rahoittavat BiodivERsA- ja Water JPI -ohjelmien kautta neljä kansallista rahoittajaa: Suomen Akatemia, Swedish Environmental Protection Agency, Innovation Fund Denmark ja Swiss National Science Foundation.

Lisätietoa

  • Erikoistutkija Anu Lähteenmäki-Uutela, Suomen ympäristökeskus, anu.lahteenmaki-uutela@syke.fi
  • Senior Researcher Claudia Ituarte-Lima, Raoul Wallenberg Institute of Human Rights and Humanitarian Law, forename.surname@rwi.lu.se
  • Senior lecturer Elisabeth Bürgi Bonanomi, Center for Development and Environment, Bernin yliopisto, forename.surname@unibe.ch
  • Associate Professor Carola Glinski, Faculty of Law, Kööpenhaminan yliopisto, forename.surname@jur.ku.dk

Linkkejä