Hyppää sisältöön

Preiviikinlahti

© Genimap Oy, Lupa L4659/02

Preiviikinlahden Natura-alue (5552 ha) muodostuu Preiviikinlahdesta, sen ulkoreunan saaristosta, Yyterin hiekkarannasta ja dyyneistä sekä Enäjärvestä.

Osa alueesta kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan, ja alue on luokiteltu myös kansainvälisesti tärkeäksi IBA-alueeksi (Important Bird Areas). Preiviikinlahden arvoa lisää sen tärkeys virkistyskäyttökohteena. Yyterin alue hiekka- ja uimarantoineen tunnetaan kautta Suomen, ja alue on erittäin tärkeä luontomatkailu- ja harrastuskohde. Koko alueella vierailee vuosittain kymmeniä tuhansia kävijöitä.

Luonto

Preiviikinlahti on laaja, matala lahti, jonka koillisranta on hyvin matalaa hiekkaa ja hietaa. Alue on maankohoamiseen liittyvien luontotyyppien osalta kansallisesti erittäin merkittävä. Maankohoaminen muuttaa nopeasti loivapiirteisen rannan kasvillisuutta. Lieteranta muuttuu järviruo'on valtaamien niittyjen kautta primäärisukkessiometsäksi, jossa ensimmäisinä puina kasvavat maaperästä riippuen mänty tai tervaleppä.

Yyterin hiekkarannat ovat pohjoismaiden pisimmät, ja rannan dyynialue on laajuutensa vuoksi arvokas. Dyynit ovat osittain liikkuvia, ja niistä korkein, Keisarinpankki, on 20 metriä korkea ja 2,5 kilometriä pitkä.

Lahti on Etelä-Suomen tärkein kosteikkolinnuston sulkasadon aikainen kerääntymisalue sekä muutonaikainen levähdysalue. Alueelta on olemassa linnustotietoja sadan vuoden ajalta, etenkin kahlaajien syysmuuton seurannasta. Alueelle kerääntyy vuosittain tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia vesilintuja ja tuhansia kahlaajia.

Etelänsuosirri, kuva Petri Koivisto

Preiviikinlahden pesimälinnustoon kuuluu monipuolisen kosteikkolinnuston lisäksi mm. Suomessa äärimmäisen uhanalainen etelänsuosirri. Niitoin hoidettavilla rantaniityillä sinnittelee vielä muutama pari. Lahden edustan saarilla pesii monipuolisesti lintuvesien ja saariston lajistoa, mm. lapasotka, selkälokki ja räyskä.

Enäjärvi on lintujärvi lähellä Preiviikinlahtea. Enäjärvi edustaa Suomessa harvinaista järvityyppiä, sillä se on maamme pohjoisin vitajärvi. Järvellä pesii mm. 14 vesilintulajia. Vähälukuisista ja harvinaisia kosteikkolajeja järvellä ovat mm. lintudirektiivin liitteen I lajit mustakurkku-uikku, kaulushaikara ja ruskosuohaukka.

Julkaistu 18.6.2014 klo 15.30, päivitetty 18.6.2014 klo 15.30