Hyppää sisältöön

Kokemäenjoen suisto

© Genimap Oy, Lupa L4659/02

Porin ja Noormarkun alueilla sijaitseva Kokemäenjoen suisto on Suomen ja Pohjoismaiden laajin jokisuisto. Natura-alueen kokonaispinta-ala on 2885 hehtaaria. Osa alueesta kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan, ja alue on luokiteltu myös kansainvälisesti tärkeäksi IBA-alueeksi (Important Bird Areas). Osa suiston lehtomaisista saarista kuuluu kansalliseen lehtojensuojeluohjelmaan. Suistolla on tärkeä merkitys jokisuistoon ja maankohoamiseen liittyvien luontotyyppien suojelussa.

Luonto

Kokemäenjoen suiston Natura-alue ulottuu varsinaiselta joelta aina merelle saakka. Suiston uloimmat osat ovat varsin avoimia verrattuna sisäosiin. Suiston sisäosat käsittävät myös puustoltaan täysin alkuperäisiä suistosaaria. Joissakin niistä on hyvin lehtomaisia osia. Suiston alueella tapahtuu nopeaa sukkessiota, kun kasvillisuus etenee joen tuoman maa-aineksen ja maankohoamisen takia.

Alueella sijaitsee yksi Etelä-Suomen edustavimmista merenrantaniityistä, Fleiviikin niitty. Sitä on laidunnettu aina siitä alkaen, kun niitty on kohonnut merestä. Niitty on suiston viimeinen jatkuvasti laidunnuksessa oleva osa. Jokivarressa taas on viimeinen suiston aikaisemmin laajoista tulvaniityistä, Launasten niitty.

Suiston pesimälinnusto on hyvin rikas ja monipuolinen. Alueella pesii yli sata lintulajia. Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella pesivät mm. maailmanlaajuisesti uhanalainen ruisrääkkä, kaulushaikara, ruskosuohaukka ja luhtahuitti. Alueella pesii myös lajeja, joiden Euroopan pesimäkannasta yli 15 % pesii Suomessa ja jotka siitä syystä on kansallisen uhanalaisuusarvioinnin perusteella arvioitu erityisiksi vastuulajeiksi Suomessa. Alueella pesii mm. lähes sata paria pikkulokkeja, jonka Euroopan pesimäkannasta 30 - 45 % on arvioitu pesivän Suomessa. Suiston alueella on tärkeä merkitys myös muutonaikaisena levähdyspaikkana ja vesilintujen sulkasadon aikaisena kerääntymispaikkana.

Julkaistu 18.6.2014 klo 15.35, päivitetty 18.6.2014 klo 15.34