Hyppää sisältöön

Kipsinlevitysalueet

Saaristomeren valuma-alueella on kipsin levitykseen soveltuvaa peltoa arviolta noin 150 000 ha.

Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoittama kipsin levitys on kohdennettu Saaristomeren valuma-alueelle, koska maatalouden ravinnekuormitus ei siellä ole määrätietoisista toimenpiteistä huolimatta vähentynyt, toisin kuin muiden merialueiden valuma-alueilla

Kipsin levityksen keskittäminen ja peltolohkotason kohdentaminen

Tavoitteena on koota kipsin levityksen keskittymiä (Paimion Vähäjoki ja Tarvasjoki), joilla on mahdollista seurata ja arvioida konkreettisemmin vesistövaikutuksia. Pienillä peltovaltaisilla valuma-alueilla kipsin vaikutukset eivät häviä suuriin virtaamiin ja muiden veden laatuun vaikuttavien tekijöiden joukkoon. Lohkotasolla kipsin levityksestä saadaan paras vesiensuojeluhyöty eroosioherkillä savipelloilla, joiden fosforiluku on korkea. Eroosioherkkiä lohkoja on mallinnettu RUSLE-tietokantaan, joka löytyy KIPSI-hankkeen karttapalvelusta

Kipsin levittämistä rajoittavat tekijät

Kipsin levitys ei ole mahdollista yli 1 ha:n suuruisten järvien valuma-alueilla, joiden viipymä on yli 10 vuorokautta, pohjavesialueilla eikä happamilla sulfaattimailla. Pellolla sijaitsevien talousvesikaivojen ympärille jätetään 30-100 m levyinen käsittelemätön vyöhyke. Lisäksi kipsin levitystä voi rajoittaa pellon huono tai huononlainen magnesium- tai kaliumtila. Luomutiloille kipsi ei myöskään sovellu. Myös luonnonsuojelunäkökulmat on otettava huomioon kipsikäsittelyssä.

 

Kipsin levitystä syksyllä 2019
Kipsiä levitetään pellolle. © Mikko Jaakkola

 

Julkaistu 20.6.2019 klo 13.58, päivitetty 20.4.2020 klo 8.13