KIPSI-hankkeen tavoitteena on levittää Saaristomeren valuma-alueen pelloille kipsiä 50 000 - 85 000 hehtaarille vuosien 2020 - 2022 aikana, mikä vähentää valuma-alueelta Saaristomereen tulevaa kuormitusta.
Tavoitteena on myös tehdä kipsikäsittely ja sen mahdollisuudet tunnetuksi sekä muutoinkin tiedottaa maatalousalueilla tehtävistä vesiensuojelutoimista, joiden tarpeellisuutta kipsikäsittely ei mitenkään vähennä.
Hanketta hallinnoi Varsinais-Suomen ELY-keskus, jonka yhteistyötahoina toimivat MTK-Varsinais-Suomi, SYKE, Helsingin yliopisto, Ruokavirasto, Luke, Aurajokisäätiö, Paimionjoki-yhdistys, maatalousneuvonta, SAVE- ja SAVE II-hankkeet sekä paikalliset tuottajayhdistykset.
Viljelijäneuvonnasta ja tiedottamisesta vastaa ProAgria Länsi-Suomi ry.
Miten kipsi vaikuttaa?
Kipsi on pitkään tunnettu aine myös maanparannuskäytössä. Kipsi on kalsiumsulfaattia, johon on sitoutunut kaksi kidevettä; kemiallisena kaavana CaSO4∙2H2O. Kipsin vaikutus alkaa heti sen liuettua maahan. Maassa oleva vesi saa sen liukenemaan kalsium- ja sulfaatti-ioneiksi.
Kasvanut ionivahvuus (”suolapitoisuus”) puristaa maahiukkasia ympäröivän sähköisen kaksoiskerroksen ohuemmaksi. Maahiukkaset pääsevät lähemmäs toisiaan muodostaen isompia mikromuruja. Kalsium muodostaa maahiukkasten välille myös siltoja. Maan parantunut mururakenne vähentää merkittävästi eroosiota.
Lisäksi fosfori pääsee kiinnittymään maahiukkasten pinnoille voimakkaammin. Näin fosforin vapautuminen maahiukkasista maaveteen vähenee. Fosfori säilyy kuitenkin kasvien käytettävissä kuten ennenkin.
Kipsin aikaansaama ionivahvuuden kasvu peltomaassa vähentää myös liuenneen orgaanisen hiilen huuhtoutumista. Lisäksi vähentyneen eroosion myötä maa-ainekseen sitoutuneen hiilen kulkeutuminen vesistöihin vähenee.
Kenttäkokeiden mukaan kipsi ei vaikuta sadon määrään tai laatuun, väliaikaisesti alentunutta seleenipitoisuutta lukuun ottamatta.
Tämän kaiken seurauksena kipsikäsittely kirkastaa vesistöjä ja vähentää vesistöjen rehevöitymistä merkittävästi.
Selvitykset
Hankkeessa tehdään tarvittavia tutkimuksia ennen laajamittaista levitystoimintaa. Selvitettäviä asioita ovat ainakin:
- Jokien patoaltaisiin mahdollisesti kertyvän sulfaatin (kipsin hajoamistuote) kerrostumista ja vaikutuksia.
- Veden sulfaattipitoisuuden muutokset erikokoisilla valumaalueilla, mikä helpottaa vuollejokisimpukkaan kohdistuvien mahdollisten vaikutusten arviointia.
- Kipsin talvilevityksen ravinnehuuhtouma ja vaikutukset vesiin (LUKE Jokioinen).
- Kipsin kevätlevityksen vaikutukset orastumiseen ja sokerijuurikkaan kevätpoltteen ehkäisyyn (Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus Paimio).
Vaikuttavuuden seuranta
Hankkeessa laaditaan vaikuttavuuden seurantaohjelma, jonka pohjalta seurataan veden laatua, millä saadaan tieto kipsikäsittelyn vaikutuksista.
Voit seurata KIPSI-hankkeen automaattisten vesimittarien tuloksia tästä linkistä. Käyttäjätunnus public ja salasana public. Hankealueen mittauspisteet ovat nimeltään VARELY Paattistenjoki, VARELY Tarvasjoki ja VARELY Vähäjoki.
Kipsin lastausta levittimeen. Kuva: Mikko Jaakkola