Hyppää sisältöön

Hanke-esittely

KIPSI-hankkeen tavoitteena on levittää Saaristomeren valuma-alueen pelloille kipsiä 50 000 - 85 000 hehtaarille vuosien 2020 - 2022 aikana, mikä vähentää valuma-alueelta Saaristomereen tulevaa kuormitusta.

Tavoitteena on myös tehdä kipsikäsittely ja sen mahdollisuudet tunnetuksi sekä muutoinkin tiedottaa maatalousalueilla tehtävistä vesiensuojelutoimista, joiden tarpeellisuutta kipsikäsittely ei mitenkään vähennä.

Hanketta hallinnoi Varsinais-Suomen ELY-keskus, jonka yhteistyötahoina toimivat MTK-Varsinais-Suomi, SYKE, Helsingin yliopisto, Ruokavirasto, Luke, Aurajokisäätiö, Paimionjoki-yhdistys, maatalousneuvonta, SAVE- ja SAVE II-hankkeet sekä paikalliset tuottajayhdistykset.

Viljelijäneuvonnasta ja tiedottamisesta vastaa ProAgria Länsi-Suomi ry.

 

Miten kipsi vaikuttaa?

Kipsi on pitkään tunnettu aine myös maanparannuskäytössä. Kipsi on kalsiumsulfaattia, johon on sitoutunut kaksi kidevettä; kemiallise­na kaavana CaSO4∙2H2O. Kipsin vaikutus alkaa heti sen liuettua maahan. Maassa oleva vesi saa sen liukenemaan kalsium- ja sulfaatti-ioneiksi.

Kas­vanut ionivahvuus (”suolapitoisuus”) puristaa maahiukkasia ympäröivän sähköisen kaksoiskerroksen ohuemmaksi. Maahiukkaset pääsevät lähem­mäs toisiaan muodostaen isompia mikromuruja. Kalsium muodostaa maa­hiukkasten välille myös siltoja. Maan parantunut mururakenne vähentää merkittävästi eroosiota.

Lisäksi fosfori pääsee kiinnittymään maahiukkasten pinnoille voimakkaam­min. Näin fosforin vapautuminen maahiukkasista maaveteen vähenee. Fosfori säilyy kuitenkin kasvien käytettävissä kuten ennenkin.

Kipsin aikaansaama ionivahvuuden kasvu peltomaassa vähentää myös liuenneen orgaanisen hiilen huuhtoutumista. Lisäksi vähentyneen eroosion myötä maa-ainekseen sitoutuneen hiilen kulkeutuminen vesistöihin vähenee.

Kenttäkokeiden mukaan kipsi ei vaikuta sadon määrään tai laatuun, väliai­kaisesti alentunutta seleenipitoisuutta lukuun ottamatta.

Tämän kaiken seurauksena kipsikäsittely kirkastaa vesistöjä ja vähentää vesistöjen rehevöitymistä merkittävästi.

 

Selvitykset

Hankkeessa tehdään tarvittavia tutkimuksia ennen laajamittaista levitystoimintaa. Selvitettäviä asioita ovat ainakin:

  • Jokien patoaltaisiin mahdollisesti kertyvän sulfaatin (kipsin hajoamistuote) kerrostumista ja vaikutuksia.
  • Veden sulfaattipitoisuuden muutokset erikokoisilla valumaalueilla, mikä helpottaa vuollejokisimpukkaan kohdistuvien mahdollisten vaikutusten arviointia.
  • Kipsin talvilevityksen ravinnehuuhtouma ja vaikutukset vesiin (LUKE Jokioinen).
  • Kipsin kevätlevityksen vaikutukset orastumiseen ja sokerijuurikkaan kevätpoltteen ehkäisyyn (Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus Paimio).

 

Vaikuttavuuden seuranta

Hankkeessa laaditaan vaikuttavuuden seurantaohjelma, jonka pohjalta seurataan veden laatua, millä saadaan tieto kipsikäsittelyn vaikutuksista.

Voit seurata KIPSI-hankkeen automaattisten vesimittarien tuloksia tästä linkistä. Käyttäjätunnus public ja salasana public. Hankealueen mittauspisteet ovat nimeltään VARELY Paattistenjoki, VARELY Tarvasjoki ja VARELY Vähäjoki.

 

Kipsin kuormausta levittimeen.Kipsin lastausta levittimeen. Kuva: Mikko Jaakkola

Julkaistu 20.6.2019 klo 13.55, päivitetty 24.7.2020 klo 12.12