Työmatkojen pituudet - Keski-Suomi

Pitkän aikavälin kehitys:
Työmatkojen keskipituus on lisääntynyt viimeisen kahden vuosikymmenen aikana noin 30 %.
Lyhyen aikavälin kehitys:
Työmatkojen keskipituus on lisääntynyt viimeisen kahden vuosikymmenen aikana noin 30 %.
Suhteessa tavoitteisiin:
-

Keskimääräinen yhdensuuntaisen työmatkan pituus

Työmatkojen pituudet.jpg

Keskimääräinen yhdensuuntaisen työmatkan pituus Keski-Suomessa vuosina 1990–2012. Lähde: Hertta

Työmatkojen pituudet ovat kasvaneet maltillisesti

Keski-Suomessa työmatkat ovat pidentyneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana noin 30 %. Toisaalta kun otetaan huomioon muun muassa merkittävä väestönkasvu esimerkiksi Jyvässeudulla viimeisimmän 20 vuoden aikana, työmatkojen pituuksien kasvu on ollut Keski-Suomessa varsin maltillista. Työpaikkojen siirtyminen ja elinkeinorakenteen muuttuminen pidentävät työmatkojamme myös tulevaisuudessa.

Keski-Suomessa elinkeinojen sijoittuminen on muuttunut merkittävästi viime vuosikymmenien aikana, ja tällä on ollut vaikutusta työmatkojen pituuteenkin. Jyväskylään on syntynyt esimerkiksi vuosina 2007–2011 noin 2 000 uutta työpaikkaa, kun taas muun muassa Joutsa on menettänyt noin 300, Jämsä noin 600 sekä Äänekoski noin 440 työpaikkaa. Tämän seurauksena töissä käydään entistä kauempana, jopa 60–100 km:n säteellä.

Työmatkojen pituuteen vaikuttavat myös varsinaisten kaupunkikeskustojen ulkopuolelle syntyneet laajat palvelualojen työpaikat. Esimerkiksi Jyvässeudulla on viime 20 vuoden aikana syntynyt ostoskeskuksia ja paljon tilaa vaativia kaupan alueita esimerkiksi Palokkaan, Kirriin ja Keljonkankaalle. Samalla osa suurten ja perinteisten alojen työpaikoista on hävinnyt tai häviämässä. Tällaisia työpaikka-alueita ovat esimerkiksi Jämsänkosken sahan alue, Kankaan tehtaan alue ja Rautpohjan alue. Perinteisesti näiden yritysten työntekijät asuivat työpaikan välittömässä läheisyydessä asuntoalueilla, eikä työmatkoihin näin ollen tarvittu busseja tai omaa autoa.

Myös elinkeinorakenteemme on muuttunut: alkutuotannon osuus työpaikoista on merkittävästi vähentynyt ja vastaavasti palvelutyöpaikkojen osuus kasvanut. Aiemmin esimerkiksi maatiloilla ei tehty käytännössä lainkaan työmatkoja. Nykyisin yhä useammalla maatilalla perheen toinen vanhempi käy kuitenkin muualla töissä.

Jyvässeudun haasteena on työmatkojen pituuksien kannalta myös kaavoitus, sillä keskustojen ja lievealueiden kaavoitus oli 90-luvulla vähäistä tai sattumanvaraista. Kuntien laajempi strateginen suunnittelu, jolla ohjataan yhdyskuntarakenteen tiiviyttä ja sitä kautta vähennetään työmatkojen pituuksia, oli myös aikaisemmin olematonta. Tämän seurauksena Jyvässeudulla, Jyväskylän kaupungin lievealueille ja naapurikuntiin on kaavoitettu huomattava määrä asuntoalueita, joiden asukkaista monet käyvät Jyväskylässä töissä, mikä lisää osaltaan työmatkaliikennettä. Viimeisimmän 10 vuoden aikana kuntien yleiskaavoitus ja strateginen maankäytön suunnittelu on kuitenkin huomattavasti lisääntynyt erityisesti Jyvässeudulla, Jämsän seudulla ja Äänesseudulla.

Julkaistu 23.7.2014 klo 10.23, päivitetty 24.3.2015 klo 10.44