Vihreä talous - Kaakkois-Suomi

Tuulimyylyt sumussa

Biotalous

Metsien hyödyntäminen on kestävää, kun niitä käytetään vuotuista kasvua vähemmän. Metsien sertifiointi ja biodiversiteetin säilyttäminen ovat keskeisiä asioita metsien käytön hyväksyttävyyden kannalta. Kaakkois-Suomessa on metsäteollisuus tihentymä sekä Suomen että Euroopan mittakaavassa. Siksi metsien käyttö on ollut ja on yhä intensiivistä. Yhä enemmän metsäteollisuus pyrkii siihen, että puuraaka-aine hyödynnetään mahdollisimman tarkasti. Siksi Kaakkois-Suomen alueella on käynnissä monia biotalouteen ja kiertotalouteen liittyviä tutkimushankkeita.

Biotalouden avulla voidaan korvata uusiutumattomia raaka-aineita ja ratkaista ilmastonmuutokseen liittyviä haasteita. Kaakkois-Suomessa yksi osa vihreää taloutta on alueen metsäteollisuuden suuntautuminen uusien biopolttoaineiden tuotantoon. Kaakkois-Suomessa on mm. biojalostamo jossa sellutehtaalta saatavasta mäntyöljystä tehdään liikenteessä käytettävää biodieseliä UPM-Kymmenen Kaukaan tehtaille Lappeenrannassa.

Alan lupaavia uusia tuotteita ovat esimerkiksi erilaiset puupohjaiset biokomposiitit ja nanoselluloosaan ja ligniiniin pohjautuvat uudet, fossiilisia raaka-aineita korvaavat tuotteet. Biokemikaalit avaavat uusia mahdollisuuksia, samoin toisen sukupolven biopolttoaineet.

Stora Enson Sunilan sellutehtaalle Kotkaan käytetään kuivatettua ligniiniä polttoaineena korvaamaan maakaasua. Biotuotteiden avulla uskotaan tulevaisuudessa korvattavan uusiutumattomia raaka-aineita ja kemikaaleja laajemmassakin mittakaavassa, joten meneillään on monia kiertotaloushankkeita.

Biotalouteen liittyvät läheisesti myös tieto-, innovaatio- ja yritysekosysteemit. Biomassan eri osat hyödynnetään mahdollisimman tarkoin eri tuotteisiin. Metsä Fibren Joutsenon sellutehtaalla  käytetään kuoren kaasutuksen tuotekaasua jolla korvataan maakaasua.

Perinteisen metsäteollisuuden ja sen tuotantolaitosten ympärille on viime aikoina kehittynyt ja kehittymässä start-up -yrityksiä, jotka hyödyntävät uusinta tutkimustietoa ja suurten tuotantolaitosten sivuvirtoja. Juuri päättynyt NSPPulp-hankkeessa isojen metsäteollisuusyhtiöiden lisäksi ovat mukana Ekokem, Outotec, Biolan ja Tyynelän Maanparannus sekä Aalto yliopisto ja Lappeenrannan yliopisto. Teollisuuden ja Tekesin rahoittama hanke loppui syksyllä 2017. Tänä aikana on selvitetty miten kaatopaikalle menevät sellutehtaan sivuvirrat pystyttään saamaan hyötykäyttöön. Yksi varteenotettava mahdollisuus on käyttää sivuvirtoja maanparannukseen.

Kaakkois-Suomen maaseutuohjelmien tuki biotaloudelle

Maaseutuohjelmakaudella (2014-2020, päätökset 2016 ja 2017) on maatilojen energiatuotantoon myönnetty Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta avustusta kahdeksalle yrittäjälle. Investoinneista viisi on aurinkosähköjärjestelmiä ja kolme biolämpökeskuksia (polttoaineena esim. hake).

Aurinkosähköjärjestelmähankkeiden yhteinen teho on 140 kW (15 kW – 55 kW) ja biolämpökeskusten yhteinen teho 1210 kW (60 kW – 650 kW). Tukiprosentti hankkeissa on 40 hyväksytystä kustannuksista. Kokonaistuki 189 088 €, josta aurinkosähköjärjestelmien osuus on 58 566 € ja biolämpökeskusten 130 528 €.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus seuraa maakuntiensa ekotehokkuutta vuosittain julkaistavassa ekotehokkuus-raportissa, johon päivitetään ympäristö-, sosiaalisia- ja taloudellisia muuttujia molemmista maakunnista.

Laajemmin ekotehokkuusmateriaalia löytyy Etelä-Karjalan ennakointi sivuilta Aavistus.fi

Julkaistu 23.6.2014 klo 11.37, päivitetty 28.5.2019 klo 17.39