Hyppää sisältöön

Metsätase - Etelä-Savo

Puuston kasvun ja poistuman avulla seurataan puuston määrän kehitystä. Poistuma sisältää hakkuissa ja metsänhoitotöissä poistetun puuston ja luonnollisen poistuman. Kestävä puuntuotanto ja puunkäyttö hidastavat kasvihuoneilmiötä, turvaavat metsäluonnon monimuotoisuuden ja toteuttavat luonnonvarojen kestävän käytön periaatetta. Metsämaan rehevöityminen ja ilmaston lämpeneminen ovat lisänneet puuston kasvua. Toisaalta hellekesät ovat lisänneet hyönteistuhoriskiä varsinkin kuusikoissa. Aiemmin metsien terveydentilaa heikentänyt hapan laskeuma on nykyään vähentynyt, koska Euroopan rikki- ja typpioksidipäästöt ovat jatkuvasti pienentyneet.

Hakkuut olivat voimakkaita 1950-luvun lopussa ja 1960-luvulla, mutta kokonaispoistuma ei kuitenkaan ylittänyt kasvua Etelä-Savossa, kuten laajoilla alueilla muualla maassa. Poistuman taso laski 1970-luvun puolivälissä, mutta on noussut 1980-luvun alkupuolelta lähtien lähes yhtäjaksoisesti lukuun ottamatta 1990-luvun alun vuosia. Vuosien 2000-2012 koko puuston keskimääräinen poistuma, 7,0 miljoonaa m3/v on 95 prosenttia saman jakson keskimääräisestä kasvusta. Hakkuut ovat maakunnassa edelleen lisääntyneet: vuonna 2016 poistuma kasvoi uuteen ennätykseen 8,93 milj.m3, mikä on käytännössä saman suuruinen kuin kasvu 8,97 milj.m3. Luonnonvarakeskuksen vuosille 2011-2020 arvioima kestävä hakkuumäärä Etelä-Savossa on 7,22 milj.m3, ja Etelä-Savon metsäohjelman poistumasuunnite on 7,08 milj.m3. Vuoden 2016 poistumamäärillä Etelä-Savon metsät eivät enää toimi hiilinieluina, ja mahdollisesti metsät muuttuvat hiilidioksidin lähteeksi, jos huomioidaan maaperän lisääntynyt hajotustoiminta avohakkuiden ja maanmuokkauksen seurauksena.
 

Puusto - Etelä-Savo
Puuston kasvu ja poistuma Etelä-Savossa ja koko maassa vuosina1972-2016. Lähde: Metla / Metsäkeskus

Julkaistu 19.6.2014 klo 12.49, päivitetty 29.12.2017 klo 13.47

Aihealue: